Puheenjohtajuuskoukeroita

”Isännyydelläni päätin keskittyä kokonaan maidontuotantoon.” Kuulostaako oudolta? Kun suomen kielessä käytetään sellaista sanaa kuin isännyys, emännyys tai presidenttiys, niillä ei tarkoiteta isännyyden tai presidenttiyden ajanjaksoa vaan vain tässä tehtävässä tai asemassa olemista. Siksi tällaisesta sanasta ei voi tehdä samanlaista ajanilmausta kuin esimerkiksi ensi viikolla, iltapäivällä, viime vuosituhannella, joissa käytetään sijamuotona adessiivia (sijapääte -lla tai -llä.) Sellaiseen käyttöön kuitenkin pyrkii sana puheenjohtajuus silloin, kun se tarkoittaa Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona toimimista.

Uusi sopimus on tarkoitus allekirjoittaa Portugalin puheenjohtajuudella.

Loppuvuoden ja lähivuosien suuret haasteet kuitenkin näkyvät jo Tanskan puheenjohtajuudella ensimmäisinä pidettävissä ulkoministerien ja maatalousministerien kokouksissa.

Uudenlaisen käytön takana lienee englannin ja ranskan kielen vaikutus. Molemmissa kielissä on mahdollista käyttää puheenjohtajuutta tarkoittavia sanoja myös ajanjakson merkityksessä: during the Swedish Presidency, pendant la présidence belge. Suomen kieleen siirrettynä tällainen käyttö tuntuu kuitenkin useimmista kummalliselta. Luontevampaa olisi yhdistää puheenjohtajuuteen ajanjaksoa merkitsevä sana. Silloin aikaa ilmaisevaa adessiiviakin voidaan käyttää: uusi sopimus allekirjoitetaan Portugalin puheenjohtajakaudella tai puheenjohtajuuskaudella.

Puheenjohtajuudella on muutakin käyttöä

Suomen kielessä käytetään toistakin puheenjohtajuus-sanan adessiivimuotoa, joka ei kuulosta kovin luontevalta:

Euroopan unionin teemavuotta Suomessa koordinoi kulttuuriministeri Claes Anderssonin puheenjohtajuudella toimiva rasismin ehkäisy -työryhmä.

Toimitusjohtajan puheenjohtajuudella toiminut työryhmä on laatinut esityksensä päivähoidon organisaation kehittämisestä.

Tämä adessiivi ilmaisee lähinnä keinoa. Jos sanoisimme, että luokkamme kokoontui Maijan emännyydellä, kuulostaisi sekin varmaan useimmista hieman huvittavalta. Yhtä hyvin kuin voimme sanoa, että luokka kokoontui emäntänään Maija, voimme myös sanoa, että esityksen päivähoidosta laati toimitusjohtaja puheenjohtajanaan toiminut työryhmä ja että teemavuotta koordinoi työryhmä, jonka puheenjohtajana on kulttuuriministeri Claes Andersson. Ehkä EU-puheenjohtajakautta merkitsevä adessiivi on saanut tukea keinon adessiiveista. Ainakin seuraava esimerkki on merkitykseltään niitä aika lähellä:

Suomi osallistui YK:n rasisminvastaiseen kokoukseen EU:n ryhmässä, ja julistuksen ja ohjelman valmistelu tapahtui Belgian puheenjohtajuudella. (Siis: puheenjohtajakaudella, puheenjohtajuuskaudella.)

Puheenjohtajuus ei lyö nuijalla pöytään

Englannin sanaa presidency voi käyttää myös merkitsemään niitä ihmisiä, jotka puheenjohtajuutta hoitavat. Se käy myös mm. ranskaksi. Englanniksi voitaisiin sanoa, että puheenjohtajuus esitti uuden ehdotuksen  tai että komissio pitää tiivistä yhteyttä puheenjohtajuuteen. Suomeksi se ei käy. Ominaisuudennimi ei voi olla toimija. Sen sijaan toimijana voivat olla puheenjohtajamaa tai -valtio tai kokouksessa sen edustaja, puheenjohtaja. Kun viime vuoden lopulla Suomen sanomalehdissä julkaistiin Laekenin huippukokouksen laatima julistus, sen allekirjoitus hätkähdytti: Belgian Euroopan unionin puheenjohtajuus. Suomen kielen tapa olisi ollut kirjoittaa julistuksen alle Euroopan unionin puheenjohtajamaa Belgia.

Potkitaanko tutkainta vastaan?

Miksi moittia vieraan kielen ottamista ilmausten esikuvaksi? Sehän on kuitenkin luonnollinen tapa kielen kehittyä. Emme voisi sanoa montakaan sanaa, ja moni hyvä kielikuva olisi jäänyt käyttämättä, jos olisimme aina pysyneet tiukasti vain omillamme. Paljon vieraskielisiä tekstejä käsittelevät tottuvat nopeasti alansa tekstien ilmaisutapoihin, ja heistä ne rupeavat tuntemaan luontevilta suomen kieleen siirrettyinäkin. Enemmistöstä ne eivät kuitenkaan tunnu yhtä luontevilta, eivätkä ne yleensä ole ainoa mahdollinen tapa sanoa asia. Kääntäjät näkevät usein paljon vaivaa löytääkseen suomen kielelle ominaisen tavan ilmaista lähtötekstin sisältö. Hyvä kääntäjä on oiva esikuva muillekin kirjoittajille, joille vieraskieliset tekstit myös ovat jokapäiväistä leipää.


AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 29.5.2002.