Klarspråk-konferenssit levittävät tietoa virkakielenhuollosta

Norjan Kongsbergissa pidettiin 4.–6.11.2004 Pohjoismaiden virkakielenhuoltajien konferenssi Förståeleg språk – for alle? Tämä oli kolmas kerta, kun Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin virkakielenhuoltajat kokoontuivat. Ensimmäinen konferenssi järjestettiin Tukholmassa 1998 ja toinen Suomessa 2000.

Kielenhuolto on kaikissa Pohjoismaissa organisoitu samaan tapaan, ja siitä huolehtivat pitkälti valtiot. Kielenhuoltajat ovatkin tehneet yhteistyötä ja pitäneet kokouksia jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Vaikka yhteiskunnat muistuttavat paljon toisiaan ja monet ongelmat ovat kielistä riippumatta samanlaisia, virkakielenhuolto ja ymmärrettävän kielenkäytön edistäminen (ruotsiksi klarpråk) on ollut näihin asti Suomessa ja Ruotsissa paljon keskeisempi kielenhuollon työala kuin muissa Pohjoismaissa. Nyt kuitenkin myös Norjassa ja Tanskassa näyttää heräävän kiinnostus tähänkin kielenhuollon näkökulmaan.

Klarspråk on Ruotsissa jo käsite

Ruotsissa virkakielenhuoltoa on harjoitettu varsin pitkään. Siellä on viranomaisia velvoitettu jo 1980-luvulta lähtien hyvään ja ymmärrettävään kielenkäyttöön lain voimalla. Ruotsissa on myös 1970-luvulla ryhdytty uudistamaan säädöstekstejä, ja tätä perua siellä on oikeusministeriössä kielenhuoltajia, jotka tarkistavat säädöstekstin kieliasua. He ovat myös mukana lainvalmisteluryhmien työssä, koska säädösten muotoiluun on helpompi tehdä muutoksia valmisteluvaiheessa kuin viimeistelyvaiheessa. Kielenhuoltajat toimivat Ruotsissa usein hallinnon sisällä, osana virastojen henkilökuntaa.

Ruotsin oikeusministeriössä toimii myös viranomaisista ja kielenhuoltajista koostuva kymmenhenkinen Klarspråksgruppen, joka edistää ministeriöiden ja muun hallinnon kielenhuoltoa ja on esimerkiksi koonnut EU-kielenhuoltoa varten ministeriöistä ja laitoksista yhteyshenkilöiden verkoston. Klarspråksgruppen jakaa myös vuosittain kannustuspalkinnon nimeltä Klarspråkskristallen hyvin toimineelle viranomaiselle. Vuonna 2004 sen sai Handikappombudsmannen (Vammaisasiamiehen virasto) erityisesti hyvästä viestinnästä verkkosivuillaan. Klarspråksgruppenin sivuilta virastot saavat tietoa ja vinkkejä kielenhuollosta.

Suomessa saa apua Kotukselta

Myös Suomessa on virkakieltä huollettu 1970-luvulta lähtien. Meillä keskityttiin aluksi erityisesti tuomioistuinten kieleen, mutta 70-luvun lopulla asetettiin virkakielikomitea, jonka työn pohjalta hallitus antoi vuonna 1982 valtioneuvoston päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi. Tällä virkakielipäätöksellä valtion viranomaiset määrättiin käyttämään selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Päätös nimesi asiantuntijavirastoksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen, jonka tuli avustaa virastoja mm. tarjoamalla koulutusta. Kotuksessa onkin siitä lähtien ollut tarjolla sekä suomen- että ruotsinkielistä kielenkäytön koulutusta, ja suomenkielisestä koulutuksesta huolehtii nykyisin viiden hengen yksikkö. Heidän lisäkseen apua saa myös virkakielenhuoltajilta ja EU-kielenhuoltajalta. Virkakielipäätös kumottiin vuonna 2000, mutta sen velvoitukset siirtyivät uuteen hallintolakiin, joka tuli voimaan vuoden 2004 alusta ja koskee valtion viranomaisten lisäksi myös kuntia. Kielitoimiston sivuilta löytyy tietoa virkakielenhuollosta ja koulutuksesta.

Yhteistyöstä ideoita ja innostusta

Ensimmäisen klarspråk-konferenssin tarkoitus oli luoda yhteyksiä pohjoismaisten virkakielenhuoltajien kesken ja levittää tietoa siitä, minkälaisia hankkeita on meneillään tai suunnitteilla. Suomen Klarspråk-seminaarissa haluttiin lisäksi esitellä uutta tutkimusta, jonka kohteena on viranomaisten kielenkäyttö. Viime vuonna Norjassa viranomaiset itse kertoivat kokemuksiaan kielenhuoltohankkeista. Norjan konferenssissa mukana oli myös entistä enemmän yrityksiä. Vakuutusyhtiöillä ja muillakin yrityksillä on jo kokemuksia siitä, että asiakaskirjeet ja tiedotteet saattavat johtaa melkoiseen kaaokseen, elleivät ne ole asiakkaista ymmärrettäviä.

Pohjoismaissa on virkakielen kehittämiseksi jatkuvasti jotakin vireillä, joten on tärkeätä, että tieto kulkee. Uudet ajatukset ja toimintatavat inspiroivat ja antavat herätteitä sekä kielenhuoltoon työpaikoilla että erilaisiin kielipoliittisiin toimiin, joilla päättäjät saadaan näkemään kielitietoisuus ja kielenkäyttö panostuksen arvoisena asiana. Ruotsin hallituksen vuonna teettämä kielipoliittinen mietintö vuodelta 2002 (ks. virkakielipalsta 26.11.2003) innosti esimerkiksi tanskalaiset laatimaan oman ohjelman, jossa mm. ehdotettiin lakiin Ruotsin ja Suomen tapaan määräystä siitä, että viranomaisten pitää käyttää hyvää ja ajanmukaista tanskaa. Kongsbergissa suunniteltiinkin, että seuraava virkakielenhuoltajien kokous pidettäisiin Tanskassa.


AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 26.1.2005 (nro 11, s. 15–16).

Katso muita virkakielipalstoja, esim. Puheenjohtajuuskoukeroita.