Avoin hallinto pyrkii parempaan kieleen

Hallinto keskusteluttaa jatkuvasti. Milloin ongelmaksi katsotaan liiallinen virkavalta, milloin taas liian vähäinen hallinnointi ja sääntely. Jos hallinnon määrään ollaan tyytyväisiä, niin laatua ruoditaan senkin edestä. Ikuisia kysymyksiä ovat hallinnon palvelujen, asioiden valmistelun ja viestinnän toteuttaminen. Pysyväksi teemaksi on muodostunut hankala kieli.

Syksyllä 2012 alkanut Avoin hallinto -hanke hakee vastauksia mm. näihin kysymyksiin. Hanke on osa kansainvälistä toimintaa, joka tähtää läpinäkyvään, tehokkaaseen ja kansalaisnäkökulman huomioon ottavaan hallintoon (http://www.opengovpartnership.org/).

Suomi mukaan hankkeeseen

Avoin hallinto -hankkeen tausta on aloitteessa, jonka englanninkielinen nimi on Open Government Partnership (OGP). Se pantiin alkuun YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa 20.9.2011. Aloite tähtää läpinäkyvän, tuloksellisen ja vastuullisen hallinnon rakentamiseen maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on edistää hallinnon ja kansalaisten välistä vuorovaikusta sekä lisätä kansalaisten osallisuutta hallintoon. Pyrkimyksenä on myös vastustaa korruptiota ja hyödyntää uusia teknologioita hallinnossa. Open Government Partnership -aloitteen piirissä on tällä hetkellä jo satakunta valtiota, muun muassa kaikki Pohjoismaat ja Viro.

Jäseneksi pyrkivän valtion pitää hyväksyä Open Government Partnership -julkilausuma ja laatia kansallinen toimintaohjelma sen tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtiovarainministeriö asetti 3.9.2012 työryhmän valmistelemaan Suomen liittymistä Open Government Partnership -aloitteeseen (www.avoinhallinto.fi). Työryhmän tehtävänä on laatia aloitteen edellyttämä toimintaohjelma, seurata sen toimeenpanoa ja järjestää itsearviointi toimintasuunnitelman toteutuksesta. Toimintaohjelman laatimisessa kuullaan kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä. Jäsenet hyväksytään OGP:n vuotuisessa kokouksessa, joista seuraava järjestetään syksyllä 2013. Suomi pyrkii tällöin jäseneksi.

Suomen toimintasuunnitelmaa on ideoitu ja työstetty monissa avoimissa tilaisuuksissa viime syksyn ajan. Viimeisin tilaisuus − Avoin hallinto NYT − järjestettiin 18.1.2013 Helsingissä. Tilaisuudessa voitiin todeta, että Suomen toimintaohjelmassa esitettävät sitoumukset ovat saaneet hahmonsa. Hienosäätöä toki vielä riittää, sillä kuhunkin toimenpideohjelman kohtaan tulevia ehdotuksia on rikastettava ja yksilöitävä. Sitoumukset on myös viilattava konkreettisiksi teoiksi.

Kieli keskiössä

Valtio esittää kansallisessa toimintaohjelmassa sitoumukset, joita hallinto toteuttaa. Suomen ohjelmassa sitoumuksia on neljä. Yksi näistä on selkeä kieli ja ymmärrettävyys. Lukija ehkä jo huokaa: lupauksia, lupauksia ja vielä kerran lupauksia. Suunnitelmia kielen kohentamiseksi on laadittu ehtimiseen, miksi taas. Milloin alkaa tapahtua?

Avoin hallinto -hankkeessa on yksi olennainen ero moneen aikaisempaan hallinnonparantamisyritykseen verrattuna: keskeistä on sitoumusten seuranta ja arviointi. Aloitteen ideaan kuuluu se, että luodaan sitoumuksen seuranta- ja arviointimittarit sekä tavoitteen onnistumista mittaava kriteeristö. Pelkkä puhe paremmasta ei tällä kertaa riitä. Nyt tarvitaan onnistumista mittaavat menetelmät, joiden nojalla kielen laatu ja mahdollinen kielen parantaminen voidaan todeta. Arvioinnin kohteena on se, onnistuttiinko sitoumukset viemään läpi.

Kotimaisten kielten keskus mukana

Erityisen ilahduttavaa on, että yksi Suomen toimenpideohjelman neljästä sitoumuksesta on selkeä kieli. Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen virkakielen tutkijat ovat mukana hankkeen sitoumusten valmistelussa. Hankkeella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, jos hallinnon kielen laatua pystytään vastedes tarkastelemaan objektiivisten mittareiden avulla.

MATTI RÄSÄNEN

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 13.2.2013.