Apua virallisten nimien suunnitteluun
Viime kuussa (5.11.2014) Marianne Laaksonen kertoi tällä
palstalla virkakielikampanjan verkkosivuilla (Virkakielikampanja.fi) olevasta Virkakielityön
kartoitustestistä, jonka avulla paljastuvat viraston vahvuudet ja
heikkoudet kirjoittamistyön järjestämisessä ja tukemisessa. Tekstien tekemisen lisäksi
kampanjasivuilta saa apua nimien suunnitteluun.
Nimet ovat osa kielenkäyttöä, ja usein viranomaisen nimi on asiakkaalle ensimmäinen kosketus viranomaiseen. Hyvä nimi kuvaa ytimekkäästi ja ymmärrettävästi viraston ja sen alayksiköiden toimintaa tai esimerkiksi hankkeen päämäärää tai verkkosivuston palveluita. Virkakielikampanjan esityspaketti Hyvä julkinen nimistö on tiivis katsaus toimivan nimen ominaisuuksiin. Kalvosarja on kaikkien vapaasti käytettävissä.
Kohti harkittua suunnittelua
Valitettavan usein nimiä ruvetaan suunnittelemaan vasta siinä vaiheessa, kun itse asiaa on suunniteltu jo pitkä tovi. Kun varsinaisia nimiä ei vielä ole, on suunnittelutyössä otettu käyttöön erilaisia ‒ enemmän tai vähemmän spontaanisti syntyneitä ja usein tilapäiseksi tarkoitettuja ‒ työnimiä. Tavatonta ei ole sekään, että vaikeasti ymmärrettävät työnimet tai -lyhenteet siirtyvät julkiseen käyttöön tai jopa pysyviksi (esimerkiksi sote-uudistus, Kieku-tietojärjestelmä, SORA-lainsäädäntö).
Virkakielikampanjan tavoitteena on kannustaa virastoja ja kuntia luomaan paremmin harkittua, käyttökelpoisempaa nimistöä. Niinpä se tarjoaa viranomaisten avuksi Nimiensuunnittelutestin. Testin avulla voi tarkistaa, millaisella tolalla eri viranomaisten, hankkeiden tai esimerkiksi organisaatiouudistukseen liittyvien nimien suunnittelu virastossa on.
Testi koostuu kymmenestä vaihtoehtokysymyksestä.
Ensimmäisessä osassa kiinnitetään huomiota koko suunnittelutyöhön: Onko nimien
suunnittelusta olemassa mustaa valkoisella? Entä onko huomioitu, ketkä nimeä
jatkossa käyttävät? Toisessa osassa
kysytään, kuinka hyvin tarvittavat taustatiedot nimettävästä kohteesta on
koottu, ja kolmannessa tarkistetaan, onko suunnittelussa huomioitu myös
erikieliset asiakkaat. Eri kieliryhmien tarpeet on tärkeä tiedostaa
mahdollisimman aikaisin, jotta saadaan luontevia käyttönimiä ja vältytään mekaaniselta
nimien kääntämiseltä.
Testin tekijä saa jo ennen vastaamistaan hyödyllistä tietoa siitä, miksi tietty kysymys on suunnittelun kannalta olennainen. Kysymyskohtaisissa tietoiskuissa kerrotaan, millaisia asioita ja minkä takia on otettava huomioon nimettävästä kohteesta, vastaavista muista kohteista ja nimen käyttäjistä.
Nimi käyttöön vai vaihtoon?
Kun Nimien suunnittelutestin opit on hyödynnetty ja nimiehdokas mahdollisine kielivariantteineen suunniteltu, toimii käyttöönoton apuvälineenä Nimientarkistustesti. Testin avulla voi kätevästi tarkistaa, onko jo suunniteltu nimi riittävän hyvä, vai kannattaisiko nimen muuttamista tai jopa siitä luopumista harkita. Tarkistustesti koostuu vaihtoehto- ja monivalintakysymyksistä, joita on yhteensä 13. Suurin painoarvo on nimen ymmärrettävyyteen ja käyttökelpoisuuteen liittyvillä kysymyksillä, mutta kysymyksiä on myös suunnittelun toteutumisesta ja lyhenteistä.
Nimien muodostamiseen on syytä suhtautua vakavasti ja suunnitella nimet harkitusti muun suunnittelun rinnalla. Näin saadaan ymmärrettäviä, kansalaista palvelevia nimiä, jotka säästävät aikaa ja vaivaa! Tarvittaessa voi pyytää lausuntoa Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon asiantuntijoilta.
ULLA ONKAMO
ulla.onkamo[ät]kotus.fi
Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 3.12.2014.
Linkkejä
Hyvä julkinen nimistö -esityspaketti
Lähteitä
Laaksonen Marianne 2014: Millä tolalla on virastonne virkakielityö? – Virallinen lehti, Hyvää virkakieltä -palsta 5.11.2014 / 128.
Onkamo, Ulla 2014: Tulli, Tekes ja muut viranomaisten nimet. ‒ Kielikello 3/2014
Paikkala, Sirkka 2014: Miten hallinnon nimet syntyvät? ‒ Kielikello 3/2014
Virkakielikampanjan nimistösivut