Mestarialgoritmin ratkaisu ongelmiin kuului ”Olkoon Voima kanssanne”
Kuluvan vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä alkanut kommunikaation vallankumous – monenkeskisyys, kaksisuuntaisuus, reaaliaikaisuus – on edelleen jatkunut. Tekniikan nopea kehitys avasi syrjäytyneimpiä lukuunottamatta jokaiselle kansalaiselle pääsyn kaikkeen maailmassa digitaalisesti julkaistuun tietoon ja mahdollisuuden perustaa oma mediansa.
Tämä tiedon ja viestinnän monopolien murtuminen johti toisaalta kommunikaation pirstaloitumiseen, toisaalta taas tiedon ja ymmärryksen yhdentymiseen: 2050-luvulla ihmiskunnan laskettiin siirtyneen individualismin vs. kollektivismin vastakkainasettelun aikakaudesta intersubjektiiviseen aikakauteen. Viimeiset kansallisvaltiot, joukossa Suomi, olivat lakkauttaneet itsensä edellisellä vuosikymmenellä.
Yksilöiden ja pienten yhteisöjen kulttuurinen diversiteetti kasvoi entisestään, mutta koko ihmiskunnan tulevaisuudesta päätettäessä nyt jo unohtuneen, 1900-luvun jälkipuoliskolla vaikuttaneen saksalaisfilosofin Jürgen Habermasin luonnostelema ”parhaan argumentin voitto” on paradoksaalisesti noussut vallitsevaksi periaatteeksi.
Prosessi ei ollut helppo. 2080-luvulla tapahtunut algoritmisen päätöksenteon uskottavuuskriisi hämärsi koko planeetan tulevaisuudennäkymät. Ratkaisua ei löytynyt mestarialgoritmista, johon syötettiin kaikkien ihmiskunnan ongelmien parametrit ja jonka odotettiin tuottavan niiden ratkaisukeinot. Tämä kävi vääjäämättömästi selväksi viimeistään silloin, kun mestarialgoritmin ratkaisu kaikkiin määriteltävissä oleviin ongelmiin kuului ”Olkoon Voima kanssanne”.
Yhdistyneen Luomakunnan yleiskokouksen vuonna 2099 julkaisema päätöslauselma, jonka mukaan elämän tarkoitus on kärsimyksen vähentäminen, päätti vuosikymmeniä jatkuneen digitaalisen turbulenssin aikakauden ja palautti arvoonsa yhteisöllisen neuvottelun ja sopimisen metodin. Monet kansalaiset ovat ottaneet uudelleen käyttöön vuosisadan takaiset neuvotteluvälineet, joita tuolloin kutsuttiin ”sosiaaliseksi mediaksi”. Erityisesti 2010-luvulla paljon käytetyn Twitter-alustan alkuperäinen 140 kirjainmerkin rajoitus on palannut muotiin viestinnän perusasetuksena.
PEKKA SAURI
Kirjoittaja
on organisaatioviestinnän työelämäprofessori Helsingin yliopistossa.
