Bibliografiatyö

Saatteeksi v. 2021: Tämä artikkeli on kuvaus Kotuksessa aiemmin tehdystä bibliografiatyöstä. Artikkelin tarkka ensimmäinen julkaisuajankohta Kotuksen verkkosivuilla ei ole tiedossa. Artikkelin tekstiä ei ole päivitetty. Kotus ylläpitää Kielitieteen ontologiaa, joka on osa Finto-ontologiapalvelua.

Finto - suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu
KTO - Kielitieteen ontologia

Bibliographia Studiorum Uralicorum (Uralica-bibliografia)

Suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyöhankkeena laadittiin vuosina 1917–1987 Suomessa ja Neuvostoliitossa ilmestyneistä uralistiikan alan julkaisuista bibliografia, joka käsittää arkeologian, perinnetieteiden, kielentutkimuksen ja kirjallisuuden artikkeli- ja monografiaviitteet.

Bibliographia studiorum uralicorum 1917–1987. Uralistiikan tutkimuksen bibliografia. 3 : Kielitiede = Bibliography on Uralic studies. 3 : Linguistics. Toimituskunta: Maija Länsimäki (päätoimittaja), Maire Aho, Arne Hedman, Anna-Liisa Kristiansson-Seppälä, Pirkko Kuutti. Helsinki : SKS, 1991.

Uralic Bibliographic Survey, Urbis

Urbis-hankkeen lähtökohtana oli uralistiikan bibliografian kielitieteellinen osuus, joka käsitti kaiken Suomessa ja Neuvostoliitossa vuosina 1917–1987 julkaistun uralistiikan kielitieteellisen aineiston. Jo perustettaessa Bibliographia studiorum Uralicorum (BSU) -hanketta todettiin, että hanke on suunniteltava niin, että sen tietokonepohjaista aineistoa voidaan tulevaisuudessa laajentaa sekä ajallisesti että alueellisesti. Projekti synnytti Uralica-nimisen suomalaisen tietokannan, joka sisältyi alatietokantana Kati-tietokantaan.

Debrecenin fennougristikongressissa vuonna 1990 järjestettiin uralistiikan kansainvälistä informaatiojärjestelmää koskeva symposiumi, esiteltiin Uralica-tietokantaa ja keskusteltiin tietokannan laajentamisesta kansainväliseksi. Myönteistä vastakaikua saanutta hanketta koordinoimaan perustettiin kansainvälinen komitea. Tähän nimettiin jäseniä Suomesta, Virosta ja Unkarista, joiden oli tarkoitus toimia tietokannan keskuspaikkoina, sekä lisäksi yksi jäsen edustamaan muita maita, joista on tarkoitus kerätä keskusmaiden ulkopuolella ilmestynyt aineisto. Suomessa hanketta hoitavat yhteistyössä Kotus ja Helsingin yliopiston kirjasto.

Tavoitteena on luoda tietokanta, joka sisältää bibliografiset viitteet kaikesta maailmassa julkaistusta uralilaisten kielten tutkimuksesta, ja tulevaisuudessa pitää tämä tietokanta ajan tasalla. Tietokannalla on kolme keskusta, Suomi, Viro ja Unkari, joista kukin kerää tiedot omassa maassaan julkaistusta tutkimuksesta ja lisäksi omasta osuudestaan muuta maailmaa. Muiden maiden aineiston keräämistä varten tullaan solmimaan yhteistyösopimuksia keskusten ja kyseisten maiden eri kielitieteellisten laitosten kanssa.

Urbis-hanketta koordinoiva kansainvälinen komitea on pitänyt vuoden 1990 jälkeen kolme kokousta, joissa on laadittu toiminnan suuntaviivoja sekä luonnosteltu ja hiottu kansainvälisiä sopimuksia. Yhteisistä käytännön töistä pisimmälle on päästy asiasanaluettelon laadinnassa. Tämä thesaurus on tehty BSU:n asiasanaluettelon pohjalta suomen-, englannin-, viron- ja saksankielisenä.

Kotuksessa on Suomessa julkaistusta uralistiikasta tallennettu aineistoa Uralica-aineiston jatkoksi. Vuonna 1995 tilanne muuttui, sillä Kotus allekirjoitti 6. helmikuuta 1995 Tieteellisten kirjastojen atk-yksikön kanssa yhteistyösopimuksen, joka koskee Arto-tietokannan päivitystä ja tietojen käyttöä. Tallennamme kaiken Suomen Urbis-aineiston Arto-tietokantaan, jossa tunnuksemme on Urbis. Vuoden 1995 aikana tallensimme Artoon takautuvasti vuoden 1994 Urbis-aineiston. Vuosien 1988-1993 Urbis-aineisto on haettavissa edelleen Kati-CD-ROM:in alatietokannasta Uralicasta (Kati-CD:tä ei päivitetä). Kati ei ole ollut käytettävissä KDOK-tietokantana helmikuun 2001 jälkeen. Vuonna 2001 Katissa ollut Uralican artikkeliaineisto konvertoitiin Arto-tietokantaan ja on sitä kautta kokonaisuudessaan haettavissa.

Urbis-hankkeen aineiston keräystä, tallennusta, sisällönkuvailua ja asiasanaluettelon laadintaa tekee muiden bibliografiatöidensä ohessa Kotuksen tutkija Annukka Kristiansson. Hän toimii myös hankkeen toisena kansainvälisenä koordinaattorina. Kansainvälisen komitean jäsenenä on professori Ulla-Maija Kulonen Helsingin yliopistosta.

Asiasanastotyö

Uralistiikan tutkimuksen bibliografian asiasanaluettelon pohjalta on tehty alan julkaisujen sisällönkuvailuun soveltuvaa kielitieteellistä asiasanastoa. Sanastossa on 1 143 termiä, joista 888 asiasanaa ja 255 ohjaustermiä. Valmiina ovat suomen-, viron-, saksan- ja englanninkieliset osat:

Kielitieteen asiasanasto : suomi–englanti–viro–saksa / toimittajat: Anna-Liisa Kristiansson-Seppälä & Ulla-Maija Kulonen ; kääntäjät: David Steadman (englanti), Mare Onga (viro) ja Wolfgang Veenker (saksa) ; atk-asiantuntijat: Tarmo Rahikainen, Mikko T. Virtanen ja Outi Lehtinen. - Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2003. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, ISSN 0355-5437 ; 128) ISBN 952-5446-03-4. Verkkojulkaisu: <URL: http://www.kotus.fi/kirjasto/asiasanasto.shtml>

Kielitieteen ontologia

Kotuksen Kielitieteen asiasanasto on ontologisoitu vuonna 2010, ja se on julkaistu Kansallisesssa ontologiakirjastopalvelussa ONKIssa. Ontoligisointi tehtiin Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Semantic Web 2.0 FinnONTO 2.0 -hankkeeessa, jossa Kotuskin on mukana. Kotuksessa ontologisoinnista vastasi Anna-Liisa Kristiansson ja tutkimushankkeessa Tuomas Palonen ja Katri Seppälä.

Kielitieteen ontologia KTO <URL http://www.yso.fi/onki/kto/>

Asiasanaston muuttaminen ontologiaksi : Yleinen suomalainen ontologia esimerkkinä FinnONTO-hankkeen mallista / Katri Seppälä, Katri ja Eero Hyvönen (2014-05-22) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9883-3

Painettu julkaisu

Asiasanastosta on aiemmin julkaistu kaksikielinen julkaistu painettu versio: Kielitieteen asiasanasto : suomi–englanti = Thesaurus for linguistics : English–Finnish / toimittajat: Anna-Liisa Kristiansson-Seppälä & Ulla-Maija Kulonen ; atk-asiantuntija: Tarmo Rahikainen. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1996. - 222 s. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, ISSN 0355-5437 ; 88) ISBN: 951-692-391-7 (nid.)

Sanastoa käytetään Helkaan, Melindaan, Finnaan ja Artoon tallennetun aineiston sisällönkuvailussa.

Linguistic Bibliography

Vuosina l978–2001 kirjasto keräsi ja toimitti viitteet Suomessa ilmestyneestä fennistiikan ja uralistiikan tutkimuksesta laajaan kansainväliseen bibliografiaan Linguistic Bibliography = Bibliographie linguistique, joka ilmestyy Hollannissa.

ANNA-LIISA KRISTIANSSON