Tekstien ja niiden lajien rajankäyntiä
Rajakkain ja sisäkkäin, kaukana ja lähekkäin
Ei ole itsestään selvää, mistä teksti alkaa ja mihin se loppuu. Itsestään selvää ei ole sekään, mikä erottaa yhden tekstin toisesta tai tekstien joukon tai tekstilajin toisesta tekstijoukosta tai -lajista.
Mitkä ovat esimerkiksi vuonna 1829 ilmestyneiden Turun Wiikko-Sanomien juttujen tai osastojen rajat? Onko vuonna 1917 Suomen Kuvalehdessä ilmestynyt uutisteksti jollakin tavalla sukua samassa lehdessä vuonna 1972 ilmestyneelle uutistekstille? Yksittäinen viranomaispäätös koostuu monista osista, mutta millä perusteella voidaan sanoa, että se on itsenäinen merkityskokonaisuus eli teksti? Mitä erilaisista aineistoista tehtävät piirrelaskelmat voivat kertoa tekstien ja lajien rajoista?
Esityksemme perustuu kielitieteen päivillä 2006 pidettyyn työpajaan Tekstin rajoista lajien rajoihin. Työpajassa alustivat Kotuksen tutkijat Petri Lauerma, Vesa Heikkinen, Ulla Tiililä ja Mikko Lounela. Työpajassa käytiin läpi käytännön analyysiongelmia, ja samankaltaiset kysymykset ovat keskeisiä myös Tekstilajihankkeessa ja muissa Kotuksen kirjoitetun kielen hankkeissa.
Artikkelit
- Tekstityypit, niiden rajaamisen keinot ja kielelliset erot Turun Wiikko-Sanomissa 1829 – Yksi hyvä ystävä kertoi minulle (Petri Lauerma)
- Muuttuuko uutinen – ja mihin suuntaan? Suomen Kuvalehti 1917 ja 1972 (Vesa Heikkinen)
Verkkoartikkelikokoelman on toimittanut Vesa Heikkinen. Se on julkaistu 28.12.2007 Kotuksen verkkosivuilla.
Verkkosivut: Raija Miikkulainen