Toisaalta ja toisaalta: verkkokyselyn mukaan suhtautuminen kielenkäyttöön on kaksijakoista

Suomalaisten suhtautuminen kielenkäyttöön näyttää kaksijakoiselta. Mielipiteet jakautuvat monissa kielenkäyttöä koskevissa asioissa melko tasaisesti, ja myös toisaalta ja toisaalta -tyyppinen tasapainoilu kielikysymyksissä on tavallista.

Muun muassa tämä käy ilmi alkukesästä 2013 tehdyn verkkokyselyn vastausten alustavasta analyysista. Kyselyyn tuli noin 1500 vastausta. Kysely toteutettiin Kotimaisten kielten keskuksen ja Helsingin yliopiston kahden tutkijan yhteistyönä.

Huolta ja hämmennystä

Kielestä ja – toisten ihmisten – kielenkäytöstä keskustellaan paljon verkkofoorumeilla ja lehtien yleisöpalstoilla. Usein ilmaistaan huolta siitä, että kieli on muuttumassa huonompaan suuntaan.

Viime vuosien aikana kohtaamamme tekstimaailma on räjähdysmäisesti kasvanut ja kirjavoitunut. Uudenlaiset välineet ja ilmaisutarpeet synnyttävät uusia tekstilajeja ja tyylejä, ja entistä isompi osa tästä kaikesta kirjoituksesta on yhä useamman nähtävillä. Hyvin monet myös kirjoittavat monella eri tavalla: paitsi yleiskielisesti myös enemmän tai vähemmän puhekielisesti.

Kirjoa lisäävät lukuisat englannin lainat sekä hyvinkin omaperäisin tavoin kirjoitetut yritysnimet. Tämä kielellinen moninaisuus voi joskus aiheuttaa hämmennystä ja ärsyttääkin.

Mielipidekartoitus tarpeen

Kielenkäyttäjien näkemyksiä muun muassa ärsyttävistä sanoista on tutkittu aiemminkin, mutta laajempaa selvitystä kielenkäyttöä koskevista mielipiteistä ei ole tehty. Tällaista yleiskatsausta kaipaavina järjestimme verkkokyselyn, jossa pyrittiin kartoittamaan mielipiteitä erityyppisistä käytänteistä erityisesti kirjoitetussa mutta myös puhutussa kielessä. Pääpaino oli julkisessa kielenkäytössä.

Osa kyselyn kysymyksistä oli tarkoituksellisen provosoivia. Ideoita niihin saatiin paitsi keskustelupalstojen väitteistä myös erilaisista niin sanotun maallikkokielenkäyttäjän ja niin sanotun kieliasiantuntijan välisistä keskusteluista.

Varsinainen alkusysäys kyselyyn tuli saksalaisesta mielipidekartoituksesta. Sen tuloksia esitellään muun muassa teoksessa Wie Menschen in Deutschland über Sprache denken (A.-K. Gärtig ym. 2010; Ergebnisse einer bundesweiten Repräsentativerhebung zu aktuellen Spracheinstellungen).

Verkkokyselyn vastaajat

Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuun vaihteessa 2013 verkkokyselynä. Lomake oli avoinna runsaan kahden viikon ajan, ja siitä levitettiin tietoa esimerkiksi Kotuksen sivuilla, sähköpostilistoilla ja Facebookin kautta.

Kyselyyn tuli 1517 vastausta. Vastaajista valtaosa oli iältään 18–65-vuotiaita; naiset olivat selvänä enemmistönä (72 %).

Vastauksia tuli ympäri Suomea, mutta lähes puolet (48 %) ilmoitti asuvansa Uudellamaalla. Lisäksi vastaajia oli ulkomailta (vajaa 5 %).

Kysely tavoitti lukuisten eri ammattiryhmien edustajia ja koulutukseltaan hyvin eritaustaisia ihmisiä, mutta yliopistotutkinnon suorittaneita oli suhteellisesti eniten (liki 52 %). Lähes kaikki ilmoittivat äidinkielekseen suomen (yli 98 %).

Lämpimät kiitokset kaikille vastaajille sekä kyselyä kommentoinneille ja sen levittäjille!

Kyselyn tuloksista

Vastaukset tarjoavat mielenkiintoisia näkymiä muun muassa siihen, mitä ajatellaan yleiskielestä ja puhekielistä sekä kielellisen vaihtelun sietämisen tärkeydestä ja vaikeudesta. Tulokset kertovat myös, että erityisesti toimittajia pidetään nykyajan kansankynttilöinä: heiltä odotetaan esimerkillistä yleiskielen mallia enemmän kuin muilta.

Kyselyn vastaukset osoittavat kaksijakoista suhtautumista kielenkäyttöön. Monissa kysymyksissä mielipiteet jakautuivat kokonaisuudessaan melko tasaisesti esimerkiksi puolesta ja vastaan. Lisäksi yksittäisten vastaajien kommentit ilmensivät toisaalta–toisaalta-tyylistä suhtautumista: ”en vastusta muutosta / puhekielisyyttä / englannin lainoja, mutta” tai ”kannatan kielellistä vapautta, mutta”.

Seuraavassa esitetään joitakin kyselyn keskeisiä tuloksia kuvioina. Kuvion otsikossa on päätulokset, joita valaistaan muutamilla kiteytyksillä ja vastaajien kommenteilla.

Tulosten yksityiskohtiin ja vastaajien monipuolisiin perusteluihin syvennymme toisissa yhteyksissä, esimerkiksi Kielikello-lehdessä ja esitelmissä. Niissä esitellään myös tarkemmin vastaajaryhmien välisiä eroja (naiset ja miehet, ikäryhmät, koulutustausta). Seuraavassa on ryhmien eroista vain muutamia viitteellisiä mainintoja.

Katso tarkempia tietoja klikkaamalla otsikkolinkkejä (pdf).

1. Näkemyksiä yleisestä kielenkäytöstä

Kirjoitetun yleiskielen malli on pitkään vaikuttanut siihen, miten kielenkäyttäjät arvioivat myös muuta kirjoittelua ja jopa arkisten keskustelujen kieltä. Se on vaikuttanut siihenkin, että jopa koko kielen järjestelmä saattaa näyttää muuttumattomalta.

1a. Yli puolet vastaajista pitää asiatekstejä liian arkityylisinä.

1b. Enemmistön mielestä keskustelupalstoilla voi kirjoitella niin kuin haluaa.

2. Huoli suomen kielen tilasta

2a. Suomen kielen tila huolettaa – ja ei huoleta.

2b. Moni pitää median huonoja malleja ja englannin ylivaltaa suomen kielen uhkana.

2c. Muutoksen luonnollisuus on pääsyy olla kantamatta huolta suomen kielen tilasta.

3. Asiakaspalvelutilanteiden puhuttelut ja tervehdykset

Puhuttelua ja tervehdyksiä koskevat kysymykset liittyivät pääosin asiakaspalvelutilanteiden mutta myös arkisempien vuorovaikutustilanteiden käytänteisiin:

3a. Enemmistö suosii teitittelyä silloin, kun puhekumppani on itseä vanhempi eikä tuttu.

3b. Harva toivoo itseään teititeltävän.

3c. Puhelinmyyjien tapa käyttää etunimeä ärsyttää enemmistöä.

3d. Valtaosan mielestä moi ei sovi asiakaspalvelutilanteiden yleistervehdykseksi.

4. Puhekielisyys asiaohjelmissa

Kyselyssä oli osio, jossa tiedusteltiin mielipiteitä television ja radion asiaohjelmien kielenkäytöstä, esimerkiksi:

4. Enemmistön mielestä asiaohjelmien vieraat voivat käyttää puhekieltä, juontajat eivät.

5. Englantilaiset lainasanat

Lainasanoja koskevassa osiossa kysyttiin kantaa englannin kielen vaikutukseen.

5a. Valtaosan mielestä lainasanoja tarvitaan, koska sopivaa suomenkielistä vastinetta ei ole aina tarjolla.

5b. Lähes puolet kaipaa englanninkielisille lainoille suomenkielisiä vastineita.

5c. Englantilaiset lainasanat sekä helpottavat että häiritsevät.

6. Ärsyttävät sanat ja sanonnat

Erityisen vahvoja tunteita herätti kysymys, jonka yhteydessä sai kertoa, minkälaiset sanat tai sanonnat ärsyttävät ja miksi:

6. Selvä enemmistö myöntää ärsyyntyvänsä joistakin sanoista.

7. Yleiskielen (kirjakielen) normien venyvyys

Yleiskielessä on toisaalta tiukkoja, vaihtoehdottomia ”vain yksi oikein” -normeja (kuten he menevät eikä ne menee), ja toisaalta vaihtelevia muotoja sallivia normeja. Kyselyssä selvitettiin suhtautumista molempiin, esimerkiksi:

7a. Valtaosa vastaajista ei kannata yleiskieleen pelkkiä oikein–väärin-sääntöjä.

7b. Noin puolet vastaajista pitää tiettyjä yhdyssanasääntöjä hämmentävinä.

7c. Monien mielestä ollaan tehty ja alkaa tekemään sopivat asiatekstiin, mutta harva kannattaa ketä-sanan käyttöä kuka-sanan sijasta.

8. Vastuu asiatekstien yleiskielisyydestä

Kyselyssä sai kertoa myös mielipiteensä siitä, kenen erityisesti pitäisi huolehtia asiatekstien yleiskielisyydestä:

8. Kolme neljästä haluaa toimittajien kantavan vastuuta asiatekstien yleiskielisyydestä.

9. Asiatekstien kirjoittamisen tavallisimpia ongelmakohtia

Lopuksi tiedusteltiin, millaiset oikeinkirjoitus- ja kielioppiseikat sekä yleisemmin tekstin rakentamista koskevat asiat askarruttavat asiatekstejä kirjoitettaessa:

9a. Oikeinkirjoitus- ja kielioppiasioista eniten askarruttavat yhdyssanat ja pilkutus.

9b. Asiatekstin rakentamisseikoista eniten mietityttävät asioiden esitysjärjestys ja tyyli.

Pdf-tiedosto kokonaisuudessaan

RIITTA KORHONEN JA HANNA LAPPALAINEN

Korhonen työskentelee Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimistossa ja Lappalainen Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksessa. Sähköpostiosoitteet: riitta.korhonen[ät]kotus.fi ja hanna.lappalainen[ät]helsinki.fi.

Teksti on julkaistu Kotuksen verkkosivuilla 25.9.2013