Siirry sisältöön
Haku

Harrastaa seksiä

Kysymys: Olen somessa huomannut 30–40-vuotiaiden aikuisten keskustelevan paljon harrastaa seksiä -ilmauksesta. Monen mielestä harrastaa-verbi tuntuu tässä yhteydessä kankealta: se pelkistää kauniin ja jännittävän tekemisen rutiiniksi, ikään kuin harrastaisi lenkkeilyä, sanaristikoita tai muuta arkista.

Englannissa on käytössä olla-verbillä muodostettu ilmaus to have sex, joka on mielestäni virtaviivaisempi kuin harrastaa seksiä. Se tekee aiheesta kirjoittamisen luonnollisemmaksi, eikä lukijan tarvitse kokea menneisyyden kaikuhuutoja tai myötähäpeää pölyttyneen verbimuodon vuoksi. Voisiko siis suomessakin puhua seksistä jollain muulla verbillä?

Vastaus: Alkuun on todettava, että me Kielitoimiston sanakirjan toimittajat olemme ensisijaisesti kielen tarkkailijoita, emme auktoriteetteja: seuraamme, mitkä sanat juurtuvat kielenkäyttöön ja mitä kielenpuhujat eivät ota omakseen. Emme siis lisää sanakirjaan uusia hakusanoja istuttaaksemme niitä suomen kieleen. Siinä mielessä vaikutusmahdollisuutemme esimerkiksi harrastaa seksiä -ilmauksen korvaamiseen jollain näppärämmällä muodostelmalla ovat kovin rajalliset.

Tutkailimme harrastaa seksiä -ilmauksen taustoja Kotimaisten kielten keskuksen sana-arkistoista ja etymologisista sanakirjoista. Seksi on lainattu suomeen englannista (< sex), ja alkuun sillä tarkoitettiin vain seksuaalista vetovoimaa.

Koko seksi-sana on itse asiassa yleistynyt suomessa vasta 1960-luvulla. Ensimmäinen harrastaa seksiä -osumakin löytyi arkistosta vasta vuodelta 1969, poimintana aikakauslehdestä. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjan 1950–60-luvuilla julkaistussa edeltäjässä Nykysuomen sanakirjassa ilmausta ei ole lainkaan. Kielelliseltä kannalta katsottuna ilmaus on siis nuori.

Ennen 60-lukua puuhasta on siis puhuttu aivan muilla sanoin, ja kansallahan vaihtoehtoisia ilmauksia riittää. Kotuksessa toimitettavassa, vielä keskeneräisessä Suomen murteiden sanakirjassa on monien muiden muassa ilmaukset ajeerata, avioida, hemputella, heittää hepsankeikkaa, häntiä, höykyttää, isittää, jepiä, juputtaa, kirnuta ja kuksia. Äkkiseltään nykykielestä mieleen tulevat esimerkiksi verbit panna, naida, nussia, hässiä, sekstailla sekä liuta kuvallisia kiertoilmauksia, kuten heiluttaa peittoa ja saada pesää.

Kaikissa edellä mainituissa ongelmana on tietenkin se, että ne eivät sellaisenaan solahda yleiskieliseen tekstiin. Kielitoimiston sanakirjassa ”lievimmästä” päästä ovat arkityylisiksi merkityt panna ja naida, kun taas esimerkiksi nussia ja hässiä ovat alatyylisiä.

Jos seksin harrastaminen kuulostaa omaan kielikorvaan liian vanhanaikaiselta tai mekaaniselta, ehkä yksisanainen rakastella voisi tulla kyseeseen. Myös lemmiskellä-verbiä käytetään yleiskielessä, vaikka se ei olekaan tyyliltään täysin neutraali, vaan jollain tapaa kepeä tai hellittelevä. Olemassahan on myös yhtyä-verbi, joka taas on lähinnä ylätyylinen. Sama merkitys on sanaliitolla olla yhdynnässä, mutta sehän se vasta pelkistääkin moniulotteisen ilmiön fyysiseksi toiminnaksi.

Vastaaja: Kielitoimiston sanakirjan toimitus

Keväiset sammakot  merenlahdella. Kuva: Vesa Heikkinen.
Keväisiä kutemishommia. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.