Selkokirjoittaja on ymmärrettävän tekstin tekijä

Suomen Tietokirjailijat ry palkitsi selkokirjailija Pertti Rajalan Warelius-tietokirjallisuuspalkinnolla, Kela julkaisi keväällä viisi selkokielistä esitettä ja Ateneumissa äänioppaan yhtenä kielivaihtoehtona on toukokuusta saakka ollut selkokieli.
 
Selkokeskuksen määritelmän mukaan selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi muokattua kieltä. Selkokieli ei siis tämän määritelmän mukaan tarkoita pelkästään selkeää kieltä tai hyvää yleiskieltä, vaan se on suunnattu sellaisille ihmisille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä tekstiä. Selkokielestä voivat hyötyä esimerkiksi kehitysvammaiset ihmiset, vanhukset sekä suomen kielen oppijat.

Selkotekstejä on kahdenlaisia: yleiskielestä selkokielelle mukautettuja ja alun perin selkokielellä kirjoitettuja. Selkokielellä on tarjolla kirjallisuutta, lehtiä, esitteitä ja internetsivustoja. Lukija voi perehtyä vaikkapa selkokieliseen Kalevalaan tai seurata päivittäistä uutisvirtaa kuuntelemalla Ylen selkouutisia.

Selkeän ja helposti avautuvan tekstin kirjoittaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Tietynlainen sanasto tai lyhyet lauseet eivät vielä tee tekstistä selkotekstiä. Hyvä selkoteksti on loogisesti etenevä, sidosteinen kokonaisuus. Vierasperäisiä sanoja ja vaikeita rakenteita, kuten lauseenvastikkeita, on pyritty välttämään, samoin tarpeettomia yksityiskohtia tai sivupolkuja. Myös sanojen monimerkityksisyyden ja kielikuvien kanssa selkokirjoittaja saa olla tarkkana. Lukija saattaa hämmentyä, jos mopo karkaa käsistä  tai ulkona on koiranilma. Selkokirjoitusohjeisiin voi tutustua Selkokeskuksen sivuilla osoitteessa www.selkokeskus.fi.

Voiko mistä tahansa abstraktista aiheesta kirjoittaa selkotekstiä? Kyllä voi, kunhan muistaa antaa riittävästi konkreettisia esimerkkejä. Selkokielellä on kirjoitettu esimerkiksi Kelan etuuksista ja Euroopan unionista. Selkokirjoittajan tulee kaikkia valintoja tehdessään pitää mielessään aina tekstin lukija: kirjoittajan vastuulla on, että teksti ymmärretään.

Ymmärrettävyyden vaatimus ei toki koske pelkästään selkokirjoittajia. Jos lukija ei ponnisteluistaan huolimatta saa tekstistä selvää, vika on kirjoittajassa. Ei siis liene pahitteeksi tutustua selkokielen kirjoitusohjeisiin ja pohtia, miten niitä voisi soveltaa omissa teksteissään.

HENNA KARA

lokakuu 2010

Kuukauden kielijutut