Pyhäinpäivä vanhainkodissa
Marraskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää. Miksi pyhäin- eikä pyhienpäivää?
Monista suomen kielen substantiiveista ja adjektiiveista voi muodostaa kaksi tai kolme, joistakin jopa neljä monikon genetiivimuotoa: pyhien ~ pyhäin, omenoiden ~ omenoitten ~ omenien ~ omenain. Vaikka rinnakkaismuodot ovat kieliopillisesti yhtä oikeita, niitä kaikkia ei käytetä yhtä paljon eikä samoissa yhteyksissä. Sellaiset in-loppuiset muodot kuin omenain, aaltoin tai köyhäin kuulostavat nykysuomalaisen korvaan mahdollisilta – mutta vanhahtavilta tai runollisilta.
In-päätteinen monikon genetiivi on nykysuomessa harvinainen. Sitä tapaa kiteytyneissä ilmauksissa, kuten kautta rantain ja voimainsa tunnossa. Iskelmälyriikassa voi maalailla, miten aikain menneitten taa aatos taas samoaa. Henkiikö in-genetiivi auttamatta mennyttä aikaa?
Ei sentään. Nykykielessä in-genetiiviä käytetään sekä useissa nimissä että monissa vakiintuneissa yhdyssanoissa. Joukko a-vartaloisia monikkomuotoisia nimiä saa genetiivissä in-päätteen: Virtain kirkko, Puolustusvoimain komentaja, Helsingin Sanomain 100-vuotissäätiö, Yhdysvaltain presidentti. Myös yhdistysten ja valtionhallinnon asiantuntijaelinten nimistä löytyy in-genetiivejä, esimerkiksi Äidinkielen opettajain liitto, Kirjatyöntekijäin Yhdistys ja tuoteturvallisuusasiain neuvottelukunta.
Tyypillisimmin in-loppuinen monikon genetiivi toimii yhdyssanan alkuosana, kuten substantiiveissa vanhainkoti, opettajainhuone, vankeinhoito ja valtiovarainministeriö sekä adjektiivissa kansainvälinen. Osa näin muodostetuista yhdyssanoista on jo selvästi vanhanaikaisia: nyky-Suomessa ei puhuta köyhäinavusta tai houruinhuoneesta. Näiden sanojen kaihtaminen kertoo ennemmin siitä, miten suomalainen yhteiskunta on muuttunut, kuin sanojen rakenteellisesta vanhahtavuudesta – käytämmehän kuitenkin kakistelematta sanoja pyhäinpäivä ja vanhainkoti, joihin in-genetiivi on yhtä lailla vakiintunut.
Uuteen yhdyssanaan saatetaan toisinaan valita alkuosaksi tutumman oloinen vaihtoehto monikon genetiivimuodoista. Lukion toisluokkalaisten juhlapäivän nimeksi on viime vuosikymmeninä vakiintunut vanhojenpäivä huolimatta vanhainkoti-sanan tarjoamasta mallista. Silti in-genetiivi ei ole pelkkä historiallinen jäänne; siitä todistavat sellaiset oman aikamme perhepolitiikan termit kuin vanhempainraha ja vanhempainvapaa.
ELINA HEIKKILÄ
marraskuu 2005