Mikä kiinnostaa, mikä ärsyttää Facebookin kielessä?

Moni suomalainen tutustui Facebookiin viimeistään vuonna 2008, jolloin valmistui sen suomenkielinen versio. Facebook on osa yhteisöllistä eli sosiaalista mediaa, ja se tunnetaan kotoisesti myös naamakirjana ja lärvikirjana. Nuoret löysivät Facebookin ensimmäisinä, mutta se ei ole todellakaan ole enää vain nuorten kohtaamispaikka: Facebookia käyttävät eniten hyvin koulutetut yli 35-vuotiaat.

Enemmistö käyttää Facebookia kertoakseen omia kuulumisiaan ja lukeakseen muiden vastaavia. Tiedot kerrotaan kirjoittamalla tilapäivitys eli statusmerkintä. Se näkyy Facebook-kavereiden sivuilla muodossa Minna Meikäläinen juo nyt kahvia.

Facebookia käytetään yhä enemmän myös työasioissa, kun halutaan tehdä omaa työpaikkaa tunnetuksi. Tällöin on syytä miettiä kielellisiä valintojaan ja tietää, minkälaiset tilapäivitykset yleensä ärsyttävät, minkälaiset taas miellyttävät.

”Ei vois vähempää kiinnostaa, kuinka monta leipää joku on aamupalalla syöny”

Tilapäivitysten lukijoita voivat ärsyttää tylsyys, liika yksityiskohtaisuus ja kielioppivirheet, etenkin yhdyssanavirheet – niistä kun syntyy monen mielestä sivistymätön ja huolimaton vaikutelma. Myös turha kirosanojen tai sivistyssanojen viljely häiritsee joitakuita.

Lisäksi ärsyttävät isoin kirjaimin kirjoitetut tekstit, mutta toisaalta myös se, ettei virkkeiden alussa vaivauduta käyttämään isoja alkukirjaimia. Nämä luovat selvät rajat virkkeiden välille, mikä nopeuttaa lukijan työtä.

Liikaa kirjakielisyyttäkin voidaan pitää ärsyttävänä. Se saatetaan kokea pätemisentarpeeksi.

”Sellaiset arjen tilannetapahtumat ja nasevat kommentit on kiva lukee”

Kysyin kollegoilta ja tuttavilta, millainen on sekä kiinnostava että kielellisesti onnistunut tilapäivitys. Eniten arvostettiin kielellistä nokkeluutta, leikittelevyyttä ja humoristisuutta. Kiinnostava päivitys herättää kommentteja ja kysymyksiä sekä ”liippaa läheltä omaa kokemusmaailmaa”.

Toisia miellyttivät itselle tutulla murteella kirjoitetut tekstit. Toisaalta puhekielistä kirjoittelua pidettiin jopa loukkaavana: puhekielisyyksien sanottiin olevan epähuomaavaista kielenkäyttöä, jos tekstiä on niiden takia hidasta lukea.

Muiden mieltymyksistä on hyvä olla tietoinen, mutta Facebook-kirjoittajan kannattaa kuitenkin olla rehellinen kielivalinnoissaan. Jos hän vaikkapa haluaa nuorten kiinnostuvan organisaatiostaan, ei kannata tavoitella nuorten kieltä, ellei se ole itselle luontevaa. Esimerkiksi nuorten kielestä levinnyt lyhenne EVVK (’ei vois vähempää kiinnostaa’) on nuorison mielestä nykyään antiikkinen.

MINNA PYHÄLAHTI

huhtikuu 2010

Kuukauden kielijutut