Toimintaohjelmat viron, ruotsin ja tanskan kielen tueksi
Virossa on esitelty hallitukselle ja parlamentille 5.12. viron kielen kehittämisohjelma. (Ohjelma on luettavissa Viron opetus- ja tiedeministeriön verkkosivuilta.) Lähimaissamme on muuallakin herätty pohtimaan oman kielen asemaa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Ensimmäisenä ehtivät ruotsalaiset. Ruotsin hallitus asetti syksyllä 2000 kielen asemaa tutkimaan ja vahvistamaan komitean. Se jätti maaliskuussa 2002 laajan mietinnön Mål i mun, joka sisälsi ehdotuksia toimenpiteiksi. Mietintö on jo ollut lausuntokierroksella, ja kommentit ovat yleensä olleet positiivisia. (Mietinnön tiivistelmät ovat luettavissa myös suomeksi, saameksi, meänkielellä ja englanniksi.)
Myös Tanskassa laadittiin ehdotus Sprogpolitik hallituksen kielipolitiikan pohjaksi, ja se esitettiin maaliskuussa 2003 valtiopäiville. Suomessakin on jo laadittu kieliohjelma, ruotsin kieltä varten: ruotsin kielen lautakunta julkaisi lokakuussa 2003 toimintaohjelman Tänk om.
Kaikissa näissä ohjelmissa halutaan turvata kielen asema yhteiskunnan ja kieliyhteisön peruspilarina. Englanti on syrjäyttämässä ruotsin, tanskan ja viron monien tieteenalojen opetus- ja julkaisukielenä sekä maan yritysten sisäisenä kielenä sekä viestintäkielenä. Oman kielen pitäisi säilyä käytössä kaikilla yhteiskunnan aloilla ja siten kehittyä ja pysyä käyttökelpoisena. Kuten Tanskan ohjelmassa sanotaan: kielen pitää pysyä sellaisena, että sillä voi vastakin kirjoittaa tietosanakirjan. Lisäksi pyritään huolehtimaan siitä, että maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden oppia hyvin maan pääkielen ja että vieraiden kielten opetus on riittävää.
Suomen kielen toimintaohjelman tarpeesta keskustellaan parhaillaan.
AINO PIEHL
joulukuu 2003