Yhdistyvien kuntien samat tiennimet
Kun on saatu sovituksi kuntien yhdistymisestä ja päästy uuden kunnan nimestäkin yksimielisyyteen, on vastassa vielä yksi ongelma: samannimiset tiet ja kadut. Kunnassa ei voi olla useita samannimisiä teitä tai katuja, muuten menisivät postit ja hälytysajoneuvot pahasti vikaan.
Mutta mikä useasta Kuusitiestä, Myllytiestä tai Rantakadusta jää entiselleen, mikä muutetaan? Asukkaat eivät mielellään muuta postiosoitettaan. Kullakin paikkakunnalla voidaan keksiä omaperäisiä ratkaisuja, mutta hyvä on ottaa huomioon yleisiäkin ohjeita.
Jos on vain kaksi samaa nimeä, ne voisi erottaa entisen kunnannimen tai kylännimen perusteella, esimerkiksi Kalvolan Myllytie ja Rengon Myllytie, tai lisäämällä kadunnimen eteen ilmansuuntasanan: Läntinen Myllytie ja Itäinen Myllytie. Näin tehdyistä kadunnimistä tulee kuitenkin melko pitkiä.
Jos jokin kadunnimistä on muutettava, on hyväksyttävä joitakin yleisiä periaatteita. Nimen muuttamista voi perustella, jos
1. kadunnimi on vain harvalla tai ei kellään postiosoitteena
2. nimi ei ole yritysten osoitteena
3. katu on lyhyt tai muuten vähäinen väylä, kuja, polku tms.
4. nimi on nuori
5. nimi kuuluu ns. ryhmänimiin eli se on keksitty aiheen mukaan, esimerkiksi Kuusitie on ryhmässä, jonka aiheena ovat puulajit – muita nimiä ovat vaikkapa Tammitie, Koivutie ja Pihlajatie
6. nimestä on aiemmin ollut hankaluuksia kirjoitustavan, ääntämisen tai taivutuksen takia (mm. muistonimet, jotka perustuvat vierasperäisiin sukunimiin).
Nimi voitaisiin säilyttää, kun
1. kadun varrella asuu enemmän asukkaita kuin muiden samannimisten katujen varsilla
2. kadun varrella on monia yrityksiä, joiden osoitteenmuutos tuottaisi sekä kuluja että työtä kuten verkkosivujen uusimista
3. katu on tärkeä väylä, esimerkiksi kaupunginosan sisääntulo- tai läpiajoväylä
4. nimellä on historiallista taustaa tai se on vakiintunut vuosikymmenien ajan
5. nimi on hyvin motivoitu (esim. Myllytie on muistoa vanhasta kylämyllystä, sen varrella on edelleen mylly tai Kuusitie kulkee kuusimetsikön halki)
6. nimi pohjautuu perinteiseen vanhaan paikannimistöön.
Monesti on pakko luoda uutta nimistöä. Silloin on hyvä, jos saadaan nimiaiheita vanhasta perinteisestä paikannimistöstä, seudun historiasta, elinkeinoista, maisemasta ja luonnosta tai alueen muistamista ansaitsevista entisistä asukkaista.
PIRJO MIKKONEN
tammikuu 2008