Kotus, tosiaankin. Olemme koonneet tähän kesäpakettiimme kotukseen liittyvää kielitietoa. Emme unohda myöskään lomaan, kesän ja niihin läheisesti nivoutuvien sanojen merkityksiä. Kesään liittyviä kieliasioita esitellään laajemmin Jussipussi-koosteessa.
Kotimaisten kielten keskuksen epävirallisesta lyhenteestä Kotus ja verkkosivujen osoitteesta www.kotus.fi kysellään silloin tällöin meiltä kotuslaisilta. Mikä se sellainen kotus oikein on? Miksi käytätte nimestänne lyhennettyä muotoa Kotus?
Sanaa kotus käytetään suomen kielessä harvoin. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana viittaa tilapäiseen majaan tai muuhun rakennelmaan. Sanaa käytetäänkin lähinnä suomen murteissa. Suomen murteiden sanakirja tuntee kotus-sanan lisäksi seitsemän muuta kotus-alkuista sanaa: kotusansa, kotuska, kotusloukku, kotusrihma, kotusrihmanen, kotustaa, kotustella.
Minä rustasin sinne mettähän kotuksen ja makasin siä hiliaa ja orotin niin pian tuli lintuja. (Isojoki)
Sanalla kotus on murteissa tällaisia merkityksiä: metsästäjän näkösuoja, ampumakatos; talvella havuista tehty ansapyydyksen suojus; muu kuin metsästykseen käytettävä maja, (lauta)hökkeli tms. Suomen murteiden sanakirja tuntee myös merkitykset kuusen (tai männyn) kuori ja ”saamaton nahjus”.
Kotimaisten kielten keskuksen lyhennenimi Kotus on tietysti muotoutunut virallisesta nimestä, joka aiemmin oli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Lyhennenimen käyttö on yleistynyt. Lyhyenä se on pitkää nimeä huomattavasti kätevämpi monissa käyttöyhteyksissä, kuten somessa. Verkkosivuston osoitteeksi virallinen nimi ei oikein sopisikaan.
Lisäksi on ajateltu, että nimestä on yhteys murteiden kotukseen: rakennelmaan, majaan, asumukseen. Esimerkiksi Kemijärvellä verbi kotustella on tarkoittanut asustelemista.
Kesä-Kielikorvassa keskustellaan tietenkin kesään, säähän ja lomaan liittyvistä sanoista ja nimistä. Äänessä ovat Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat.
Kuka tarvitsee telkkaria, kun Kotuksella on Youtubessa oma kanava? Vlogeja, esittelyvideoita ja paljon muuta.
Vuoden lämpimintä aikaa kutsutaan suomessa kesäksi. Sen rinnalla käytetään etenkin lounais- ja hämäläismurteissa ilmausta suvi, joka kuuluu myös yleiskieleen, mutta on
sävyltään ylätyylinen. Itämurteissa suvi merkitsee myös talvista suojasäätä.
Se (pelto) oli kaikki kesänä. (Vihti)
Lounaismurteissa kesä tarkoittaa viljelemättömäksi jätettyä, mulloksella olevaa
peltoa eli kesantoa. Murteissa ja vanhassa kirjakielessä kesantoa on
nimitetty myös kesäpelloksi. Kesannoinnilla haluttiin uudistaa
pellon maapohjaa. Sanan kesäkuu kesä ei sekään viittaa vuodenaikaan,
vaan kuuhun, jolloin kesanto kynnetään ensi
kertaa.
Kesannolla oloa käytetään paljon myös kuvallisesti. Jos ystävyyssuhteet ovat jääneet kesannolle, ei niitä välttämättä ole lopullisesti lyöty laimin vaan ne voi elvyttää uudelleen. Urbaani kesanto on puolestaan hylätty tontti tai vaikkapa teollisuusrakennus, joka voidaan herättää henkiin monaisiin käyttötarkoituksiin.
Iskelmien sanoissa kiteytyy kesän olemus ja kaipuu luontoon: silloin romantiikka kukkii ja luonto on kauneimmillaan. Olo on onnea tulvillaan niin maaseudulla kuin kaupungissakin. Haikeutta tuo vain tieto kesän päättymisestä.
Jossain
vaiheessa kesää monet meistä pitävät lomaa, vapaa-aikaa työstä tai
opiskelusta. Vaikka kesäloman viettäminen on ilmiönä suhteellisen uusi,
on sana loma kuitenkin vanha. Sen on arveltu olevan balttilainen lainasana,
jolla on ollut aiemmin merkitys ‘rako‘ tai ‘väli‘. Lomahan sijoittuu
yleensä jonkun ajan lomaan eli väliin. Tästä
merkityksestä juontavat juurensa myös (väli)paikkaan liittyvät
ilmaukset lomassa ‘välissä, raossa‘ ja lomittain ‘toinen toisensa välissä‘.
Sato aluks aika romakasti, sitten pitj vähän lommoo, mutta tuasj alako uuvestaan. (Tuusniemi)
Lomalle on käynyt kuten monille muillekin vanhoille sanoille: sen merkitys on jonkin verran muuttunut alkuperäisestä. Sana viittaa nykyään koulusta tai työstä annettavaan vapaaseen, ”väliin”, etenkin rennon vapaa-ajan merkityksessä. Pelkästään rentoa oleilua ei lomakaan taida aina olla. Onhan kaikenlaisia muitakin lomia, vaikkapa lukulomia, aktiivilomia ja stressilomia. Mutta jääkö erilaisten lomien lomassa aikaa kunnolliselle lomalomalle?
Lomaloman lisäksi puhutaan työtyöstä: kyseessä on harvinainen, mutta koko ajan yleistyvä yhdyssanatyyppi, joka koostuu sanasta ja sen kertautumasta. Kielitoimiston sanakirjaan eivät nämä toistoyhdyssanat ole kuitenkin vielä päässeet, vaikka sanakirjaan lisätään uusia sanoja ajoittain. Lomaloma tarkoittaakin oikeaa ja todellista lomailua, siis lomailulomailua, mitä se sitten kullekin merkitsee: rentoa viikonloppua kesämökillä, eksoottista ulkomaanmatkaa tai vain yksinkertaista kotoilua.
Kotuksen verkkosivujen 10 kysymystä kielestä -sarjassa tutustutaan ajankohtaisten kieli-ihmisten ajatuksiin kielestä ja elämästä.
9.2.2024 ”Törsäillään kielen rikkauksilla”
Kielenhuoltaja Henri Satokangasta kiehtoo tiedon rakentuminen kielen avulla.
Tiedätkö, mitä epenteesi hajottaa tai mitä jätetään huomiotta moria laskettaessa? Entä osaatko luetella viittoman viisi perusosaa?
Haasta itsesi tai itseään kieli-ihmisinä pitävät
ystäväsi raastavan hankalaan Pätemisvisaan! Päde tai turhaudu yrittäessäsi.
Sanoin saavutettu -sivuilla käydään läpi itsenäisen Suomen vuosikymmenet kielen, tekstien ja puheiden näkökulmasta 1910-luvulta 2010-luvulle. Lopuksi katsotaan kauas tulevaisuuteen.
Joka vuosikymmen nostaa esiin uusia ilmiöitä ja sanoja. Mutta mikä sana kuvaa parhaiten satavuotiasta itsenäistä Suomea? Kotimaisten kielten keskuksen järjestämässä Suomen sana
-kilpailussa päädyttiin sanaan sisu.
Ah allergiaa ja vahvoja tuoksuja! Kesäkuisessa videoblogissa Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti juttelevat kasveihin liittyvistä uudissanoista tuoksukki ja sammari.
Oma maa maamarja! Kysymyksiä
ja vastauksia -sivuilla on julkaistu selityksiä kesään liittyvien sanojen juurista. Tässä joitakin niistä.
Teemasivulla pureudutaan Suomeen ja suomalaisuuteen kielen ja kielentutkimuksen näkökulmasta. Suomalaisuus on toki osaltaan sisua ja saunaa, mutta se on myös paljon muuta ja monenkirjavaa.
Talavista aikaa, ei ookkun yks kesä välissä. (Evijärvi)
Kotus kesannolla -sivun toimittajat: Vesa Heikkinen, Hanna Hämäläinen, Risto Uusikoski ja Sari Vaula. Sivun ensimmäinen versio on julkaistu kesäkuussa 2019.
Kuvat: Vesa Heikkinen, Ilona Paajanen, Risto Uusikoski ja Kuva-Plugi.
