Kevyttuotteista kevyttunteisiin

Viime vuosikymmenien runsaskäyttöisiä yhdyssanojen alkuosia on ollut kevyt-. Ruoka-alan kevyttuotteista jokaisen arkipäiväntuttuja ovat kevytmaidot, -piimät, -levitteet, -juustot, -kermat, -oluet ja -makeutteet. Niissä kevyt-alku viittaa siihen, että rasvaa tai jotakin muuta  haitallisena pidettyä ainesosaa on tuotteessa tuntuvasti normaalia vähemmän.

Esinemaailmassa kevyiksi mainittuja ovat vaikkapa kevytveneet,  -moottoripyörät ja uudempana ilmiönä asemien tai pysäkkien kevytkatokset. Kevytsoraksi sanotaan savesta valmistettua pyöreärakeista eristysainetta ja kevytsaveksi savesta ja oljista valmistettua, harkoiksi puristettua rakennusmateriaalia.

Näppäräksi koettu, englannista tuttu malli on tuottanut viime aikoina ’kevyen’ abstrakteihin merkityksiin liittyviä yhdyssanoja kuten kevytdokumentti (”sisäsiisti kevytdokumentti Ruotsin kuninkaasta”) ja kevytsuru. Jälkimmäisellä on tarkoitettu johonkin uutistapahtumaan yhdistyvää julkista surun joukkoilmausta, mutta myös sitä pikkuharmien vuodatusta, jota  huomionkipeät julkisuudenhenkilöt harrastavat kevyen lajin lehdissä. Kevytsavoksi on joskus mainittu Etelä-Savon murteita ja kevytmieheksi miestä, joka ei kaihda taloustöihin tarttumista. Uusimpia tulokkaita lienee kevytsuhde, jota kevytparit ylläpitävät suurempaa rakkautta ja sitoutumista odotellessaan.

MARJATTA VILKAMAA-VIITALA

Kielitoimiston sanakirjan toimitus

Julkaistu 26.2.2006