Eheytetty koulupäivä

Kun kriisit repivät maailmaa ja yhä useammat ihmiset tuntevat olevansa rikki ja eksyksissä, tarvitaan monenlaista eheytystä, ehjäksi tekemistä. Eurooppaa pyritään eheyttämään yhteisin arvoin, yhdyskuntasuunnittelu voi olla eheyttävää, poliittiset puolueet etsivät johtoonsa eheyttäjiä. Parisuhdekurssi saattaa eheyttää avioliiton ja moni etsii retriitissä hengellistä eheytymistä, eheyttävää kokemusta.

Eheyttäminen on tullut myös koulumaailmaan. Joitakin vuosia sitten kasvatustieteilijät korvasivat termin kokonaiskoulupäivä ilmauksella eheytetty koulupäivä (engl. integrated school day). Molemmilla tarkoitetaan mm. harrastustoiminnan liittämistä koulupäivän osaksi ja ruokatauon pidentämistä nykyisestä. Uusi ilmaus pyrkii häivyttämään mielikuvan koulupäivän venymisestä ja korostamaan sen rakenteen muutosta. ”Eheytetty koulupäivä tarkoittaa koulutyön rytmin vaihtoa rauhallisempaan ja yksilöllisiä vaihtoehtoja sallivampaan suuntaan”, selvitti opetusministeri Antti Kalliomäki lasten ja nuorten oppimisvaikeuksia koskevassa seminaarissa tämän vuoden keväällä.

Eheyttää on muutosverbi: jotta jotain voitaisiin eheyttää, sen oletetaan olevan rikki tai sekaisin. Eheyttämisnäkökulmasta koulupäivä, koululaisten työpäivä, on siis nykyisellään rikkonainen ja hajallaan, kun ruokailu on hoidettava kiireessä ja harrastuksiin on lähdettävä erikseen koulupäivän jälkeen. Eheyttäminen merkitsee koulupäivän kokonaistamista ja tasapainottamista, mutta siinä on viittaus myös oppimis- tai muissa vaikeuksissa olevien – eheytettävien – oppilaiden tukemiseen. Koulupäivä on siis paitsi eheytetty myös eheyttävä. Ehkä eheytetty koulupäivä -ilmaus avautuu kaikessa syvällisyydessään vähitellen, jos kasvatustieteilijät saavat sen jalkautettua yleiseen kielenkäyttöön. Toistaiseksi kokonaiskoulupäivä saattaa kuitenkin olla maallikolle ymmärrettävämpi termi.

LEENA JOKI

Kielitoimiston sanakirjan toimitus

Julkaistu 17.8.2006