Kakuro

Japanilaisen numeroristikon sudokun seuraaja on saapunut jo Suomeenkin. Sudokun pikkuveljeksikin kutsuttu ja jopa sitä suositummaksi ennustettu numeroristikko kakuro valloittaa nimittäin maailmaa. Ensimmäiset kakuro-kirjatkin on jo julkaistu Suomessa.

Kakuroa ratkaistaessa on lisättävä numeroita 1–9 ruudukon tyhjiin ruutuihin. Sudokussa riittää, että osaa loogisesti päätellä lukujen oikeat paikat, mutta kakuron ratkaisija tarvitsee loogisen päättelykyvyn lisäksi myös jonkin verran yhteenlaskutaitoa. Numerot on nimittäin lisättävä tyhjiin ruutuihin niin, että kunkin vaaka- ja pystyrivin summaksi saadaan kyseisen rivin alussa tai yläpuolella oleva luku. Kakuro-ruudukon täytettävä osa ei ole symmetrinen nelikulmio kuten sudokussa, vaan täytettävät ruudut ovat ruudukon keskellä, kun taas ruudukon reunoilla ovat kunkin rivin yhteissumman osoittavat ruudut. Usein aivan ruudukon laidoille jää vielä ylimääräisiä, tarpeettomia ruutuja. Mitään numeroa ei saa laittaa samalle riville kahta kertaa, eli jos esimerkiksi rivin summaksi on saatava 6 ja täytettäviä ruutuja on kaksi, oikeat numerot voivat olla 1 ja 5 tai 2 ja 4 mutta eivät 3 ja 3.

Kakuro-ristikoita on monenlaisia, sekä pieniä että kooltaan jopa 30 x 30 ruutua olevia jättiristikoita. Myös ristikoiden vaikeusasteet vaihtelevat.

Kakuron tyyppisiä ristikoita julkaistiin jo 1960-luvulla muttei suinkaan Japanissa vaan Yhdysvalloissa. Ristikoista käytettiin nimitystä Cross Sums. Yhdysvalloissa vieraillut japanilainen liikemies McKee Kaji huomasi nämä ristikot ja teki niistä Japaniin palattuaan oman versionsa, jonka nimeksi tuli kakuro. Kakuro tulee japaninkielisistä sanoista kasan kuroso, jotka tarkoittavat lisäämistä, yhteenlaskua ja ristikkäistä tai vaakasuoraa suuntaa. Näitä hyvin suosituksi tulleita ristikoita kutsutaan Japanissa myös nimellä kakro. Yhdysvalloissa on yhä käytössä englanninkielinen Cross Sums -nimitys.

MINNA HAAPANEN

Kielitoimiston sanakirjan toimitus

Julkaistu 16.12.2005