Selkeän kielen päivä 2019
Vuonna 2019 selkeän kielen päivää juhlistettiin seminaarissa tiistaina 15. lokakuuta Helsingin Kuntatalolla. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Kuntaliitto ja Selkokeskus.
Puheenvuorot
Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen pohti puheenvuorossaan, kuinka uudet tavat viestiä haastavat opetuksen ja hallinnon kielenkäyttöä. Viestinnän kohderyhmä ja ympäristö ovat laajentuneet, ja vuorovaikutuksen merkitys on korostunut. Kielitietoinen viestintä edellyttää tekstin sävyn, lajin ja muodon miettimistä.
Viestintäsuunnittelija Aino Tunkelo esitteli seminaarilaisille poliisin operatiivisen viestintäryhmän toimintaa ja tehtäviä. Ryhmän työnä on tiedottaa poliisin toiminnasta Twitterissä mahdollisimman nopeasti, oikeaa tietoa välittämällä ja poliisin operaatiota vaarantamatta. Twiittien kieliasussa keskitytään tekstin tyyliin, sävyyn ja oikeakielisyyteen.
Accenturen Essi Aaltonen saapui seminaariin esittelemään Riihimäen kunnan verkkosivujen virtuaaliassistentin, Kunta-Katin, toimintaa. Kunta-Kati vastaa kunnan palveluita koskeviin kysymyksiin. Aaltonen kertoi, millaista kieltä Kunta-Kati käyttää ja miten sille pitäisi puhua. Sille voi esittää myös puhekielisiä ja kirjoitusvirheitä sisältäviä kysymyksiä, joihin se pyrkii vastaamaan asiallisella ja selkeällä kielellä.
Marianne Laaksonen ja Vilma Vartiainen Kotimaisten kielten keskuksesta esittelivät Kotuksen verkko-opiskeluhanketta, jossa tuotetaan opiskelumateriaalia viranomaiskielen ja -tekstien parantamiseksi. Seminaariin osallistujia oli pyydetty tutustumaan etukäteen kahteen verkkomateriaalin esimerkkitehtävään. Tehtävien ratkaisuja pohdittiin yhdessä yleisön kanssa Liisa Raevaaran ja Elisa Dufvan vetämässä keskustelussa.
Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä puhui siitä, millainen rooli selkokielellä on viestinnän tukena. Hän esitteli yleisesti selkokieltä ja sen periaatteita sekä antoi lyhyesti ohjeita selkotekstin kirjoittamiseen. Lisäksi hän kertoi selkokielityöstä Suomessa sekä sen kehittymisestä.
Celian viestintäasiantuntija Rauna Nerelli kokosi seminaarin lopuksi yhteen käsiteltyjä teemoja. Hän johdatti keskustelua esittämällä väittämiä, joista yleisö sai olla samaa tai eri mieltä. Muun muassa väitteestä ”Selkeä virkakieli ei ole mahdollista kaikissa tapauksissa” oltiin sekä samaa että eri mieltä, kun taas väittämä ”Virkamiehet eivät tiedä riittävästi erilaisista lukemisen esteistä” sai yksimielisen kannatuksen.