Selkeän kielen päivä 2021
Selkeän kielen päivää juhlistettiin etäseminaarilla 8. lokakuuta. Sitä seurasi 354 katsojaa. Tilaisuuden järjesti valtioneuvoston kanslia yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa.
Seminaarin teemoihin perehdyttiin paneelikeskusteluissa: ensimmäisessä keskusteltiin, miten kieli ja yhdenvertaisuus näkyvät
julkishallinnon uudistuksissa, ja toisessa pohdittiin lakikielen lainaamisen tarpeellisuutta
viranomaisteksteissä. Keskustelujen lisäksi kuultiin neljä virkakieltä käsittelevää esitystä. Seminaarin juontajana toimi Vava Lunabba oikeusministeriöstä.
Tilaisuuden avasi Kaisamari Kuhmonen valtioneuvoston kansliasta. Puheenvuorossaan hän pohti, millaisia tekstejä kohtaamme työn ja arjen tilanteissa ja miten ne palvelevat tarkoitustaan. Esityksessä korostui se, kuinka tärkeää selkeä kieli on erityisesti hallinnon tekstien näkökulmasta.
Hallinnon uudet strategiat
Eeva Kaunismaa valtiovarainministeriöstä esitteli alustuksessaan julkisen hallinnon uutta strategiaa. Strategian keskeisiin teemoihin kuuluvat yhdenvertaisuus, osallistavuus ja luottamus. Kaunismaa korosti moninaisuuden huomioimisen ja ihmislähtöisen toiminnan tärkeyttä julkishallinnossa.
Esityksessä käsiteltiin myös Avoimen hallinnon strategiaa 2030. Yksi sen tärkeimmistä tavoitteista on edistää ymmärrettävyyttä niin, että jokainen ymmärtäisi hallinnon toimintaa ja tuntisi myös itse tulleensa ymmärretyksi. Tämän saavuttamiseksi hallinto aikoo muun muassa panostaa selkeän kielen ja erityisesti selkokielen käyttöön.
Kieli ja yhdenvertaisuus julkisen hallinnon uudistamisessa
Päivän ensimmäiseen paneelikeskusteluun osallistuivat Eeva Kaunismaa ja Johanna Nurmi valtiovarainministeriöstä, Natalia Skogberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä Tiina Antila-Lehtonen Helsingin kaupungilta. Keskustelun tärkeiksi teemoiksi nousivat julkisen hallinnon tavoitteet yhdenvertaisuudesta ja osallistavuudesta.
Selkeä kieli ja selkokieli olivat kaikkien panelistien mielestä avainasemassa tavoitteiden edistämisessä. Selkeä kieli koettiin kaikkien hallinnon työntekijöiden asiaksi, ja siihen liittyvää koulutusta pidettiinkin tärkeänä. Myös yhteistyö erilaisten asiantuntija- ja asukasryhmien edustajien kanssa nähtiin toimivana keinona edistää selkeän kielen käyttöä.
Lakikielen ymmärtämisen haasteet
Eeva Attila oikeusministeriöstä käsitteli esityksessään lakikieltä ja sen ymmärtämiseen liittyviä haasteita. Attila lähestyi asiaa pohtimalla muun muassa sitä, onko olemassa vain yhdenlaista lakikieltä vai kohdistetaanko säädöksiä asiantuntemukseltaan erilaisille lukijoille. Attila totesi, ettei lakitekstin vaikeus kumpua aina kielestä, sillä joskus myös säänneltävä asia voi olla monimutkainen. Osittain lakitekstin haasteellisuutta selittää se, ettei lakikieleltä vaadita pelkästään ymmärrettävyyttä vaan myös täsmällisyyttä ja yksiselitteisyyttä.
Pitääkö lakikielen näkyä viranomaistekstissä?
Päivän toisen paneelikeskustelun puhujina olivat Eeva Attila, Carola Grönholm Kelasta, eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen sekä Johanna Koskela Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Puheenvuoroissa teemoiksi nousivat kohderyhmän huomioiminen sekä tasapainottelu ymmärrettävyyden ja lakiteknisten ilmaisujen välillä. Jo tekstiä kirjoitettaessa pitää olla selvää, kenelle teksti kohdennetaan, jotta kirjoittaja osaa käyttää parhaiten kohderyhmää palvelevaa kieltä.
Virkatekstit voidaan nähdä jatkumolla, jonka toisessa ääripäässä ovat lakiteknisesti mahdollisimman tarkat oikeudelliset ratkaisut ja toisessa ääripäässä tiedotteet ja ohjeet, joiden on tarkoitus olla mahdollisimman ymmärrettäviä. Vaikeita asioita voi selittää konkreettisten esimerkkien avulla. Virkatekstien tehtävä on usein välittää sanoma kansalaisille ymmärrettävällä kielellä, ei toistaa lakikieltä.
Panelisteilla oli yksimielinen näkemys siitä, että tekstejä kirjoittaessa täytyy huomioida kohderyhmä, kirjoittaa lyhyesti ja selkeästi sekä käyttää harkintavaltaa lakitekstistä poiketessa. Myös seminaarin osallistujilta kysyttiin, poikkeavatko he teksteissään lakitekstin sanamuodosta. Suurin osa 113 vastaajasta totesi poikkeavansa aina, kun se on tarpeen.
Hyvän virkakielen verkkokurssipaketti
Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat Marianne Laaksonen ja Aino Piehl esittelivät Hyvän virkakielen verkkokurssipakettia. Pakettiin kuului esittelyhetkellä viisi kurssia, jotka kaikki on suunnattu erityisesti julkishallinnon organisaatioiden johdolle ja työntekijöille. Kurssit auttavat kaikkia työssään kirjoittavia parantamaan tekstejään.
Vertaistukea virkakieliverkostosta
Eero Voutilainen eduskunnan kansliasta kertoi Slack-viestintäpalvelussa toimivasta virkakieliverkostosta, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen virkakielen kanssa työskenteleviä. Kyseessä on matalan kynnyksen verkosto, jossa voi muun muassa keskustella virkakielestä. Verkostoon voi liittyä ottamalla yhteyttä Eero Voutilaiseen. Ohje verkostoon liittymisestä on diaesityksen lopussa.
Kaisamari Kuhmonen myös päätti tilaisuuden. Hän kiitti seminaarin osallistujia ja järjestäjiä sekä muistutti vielä selkeän kielen tärkeydestä: jokainen päivä on selkeän kielen päivä!
