Säädöskieli

Säädöskielellä tarkoitetaan lainsäädännön tekstien, erityisesti lakien ja asetusten, kieltä. Sillä on suuri vaikutus julkisen hallinnon kielenkäyttöön, koska säädökset ovat viranomaisten toiminnan perusta. Säädöskieli on osa virkakieltä, ja se vaikuttaa merkittävästi myös virkakielen laatuun.

Säädöskieleltä vaaditaan asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä, kuten viranomaisten kielenkäytöltä muutenkin. Tätä vaikeuttaa, että luonteeltaan säädöskieli on kuitenkin myös erikoiskieli. Säädösten kieleen vaikuttavat ennen kaikkea toiset säädökset: samat vakiintuneet termit, sanamuodot ja tekstijaksot toistuvat monissa laeissa ja asetuksissa. Siksi säädöskieli tuntuu usein muista kuin asiantuntijoista vaikeasti ymmärrettävältä.

Kun säädöksiä valmisteltaessa panostetaan hyvään kieleen, annetaan kansalaisille paremmat mahdollisuudet ymmärtää säädöksiä ja viranomaisten tekstejä sekä tuntea oikeutensa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kotimaisten kielten keskuksessa huolletaan ja tutkitaan säädöskieltä sekä annetaan kielipulmissa apua lainlaatijoille ja viranomaisille.

Säädösten kielestä käytetään myös nimitystä lakikieli. Sen merkitys on kuitenkin laajempi. Lakikielellä, samoin kuin termillä oikeuskieli, voidaan viitata kaikkiin oikeudellisen kielenkäytön muotoihin eli lakien ja säädösten kielen lisäksi siis myös tuomioistuinten ja hallinnon kieleen sekä oikeustieteen ja asianajajien käyttämään kieleen.