Puheenvuorot
Tilaisuuden avasi eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola, joka painotti puheessaan selkeän kielen merkitystä ja sitä, miten suuren määrän tekstiä viranomaiset työssään tuottavat. Paavola avasi puheessaan muun muassa eduskunnan kanslian tavoitteita ja vallitsevia kirjoituskäytäntöjä.
Eduskunnan kanslian virkakielityöryhmän puheenjohtaja Eero Voutilainen esitteli puheenvuorossaan, millaista virkakielityötä eduskunnassa sekä eurooppalaisissa parlamenteissa tehdään. Hän kertoi tarkemmin eduskunnan virkakielityön lähtökohdista, osastorajat ylittävästä virkakielityöryhmästä ja seminaaripäivänä alkaneesta virkakielikampanjasta.
Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski kertoi puheenvuorossaan valtioneuvoston koronaviestinnästä, jonka tavoitteena on ollut toimittaa säännöllisesti tietoa kansalaisille selkeästi ja tarvittavilla kielillä. Hän kuvasi, miten valtioneuvosto on vastannut haasteeseen ja millaisia periaatteita se noudattaa koronasta viestiessään.
Viittomakielen tulkki Outi Huuskon puheenvuoro käsitteli viittomakielisen tulkkauksen roolia koronaviestinnässä. Hän kertoi, miten viittomakielinen tulkkaus käytännössä toteutetaan, miksi koronasta tulkkaaminen on ollut paikoin haastavaa ja miksi koronaviestinnällä on ollut yhteiskunnallisesti merkittävä rooli viittomakielen tulkkaukselle.
Kelan viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki kertoi vuorollaan, miten selkeys ja selkokieli on huomioitu Kelan koronaviestinnässä ja mitä poikkeustilanne ja koronaviestintä ovat heille opettaneet. Hän puhui Kelan osuudesta kansallisen koronatiedotteen ja Koronavilkku-sovelluksen toteuttamisessa sekä jakoi esimerkkejä ja periaatteita selkosuomella kirjoittamisesta.
Koska Vaasan sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö Heli Masa ei päässyt osallistumaan seminaariin henkilökohtaisesti, Kotimaisten kielten keskuksen Maria Fremer luki hänen viestinsä seminaarilaisille. Masan puhe käsitteli kaksikielistä koronaviestintää ja sen periaatteita. Hän kertoi, miten kaksikielinen viestintä on toteutettu korona-aikana, millainen tarve sille on ja kuinka hektistä käännöstyö on ollut, kun tietoa koronasta on haluttu julkaista samanaikaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi.
Seminaarin lopuksi esittäytyivät Vuoden selväsanainen -kilpailun neljä parasta ehdokasta, joista eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen palkitsi aluehallintovirastot kilpailun voittajaksi.
Katso tilaisuuden tallenne
Tallenne tilaisuudesta on saatavilla eduskunnan sivuilla.