Selkeän kielen päivä 2023
Selkeän kielen päivää juhlittiin 10. lokakuuta Helsingissä.
Päivän esityksissä ja keskusteluissa pohdittiin,
millaista osaamista julkishallinnon kielityössä tarvitaan ja miten tätä
osaamista voi kehittää opinnoissa ja viranomaistyön arjessa.
Ohjelman avasi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.
Puheenvuorossaan hän totesi, että selkeä kieli on demokratian kulmakivi ja saavutettavuuden
ja osallisuuden edellytys. Se on myös asia, jossa viranomaisten on jatkuvasti opittava uutta. Kielenkäytön ja tekstien kehittämisen pitääkin olla olennainen osa palvelujen ja
hallinnon kehittämistä.
Tekstityö, sen merkitys ja edellytykset näkyviksi
Harva tulee ajatelleeksi, miten suuri osa viranomaisten työstä on erilaisten tekstien kirjoittamista ja lukemista sekä keskusteluja esimerkiksi kokouksissa, työryhmissä ja asiakaspalvelussa. Tekstityö ja kielenkäyttö on niin arkipäiväistä ja itsestään selvää, että kielen merkitys työssä jää usein tiedostamatta ja näkymättömäksi. Tästä havainnosta lähtivät liikkeelle erityisasiantuntijat Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta ja Eero Voutilainen eduskunnan kansliasta selkeän kielen päivän esityksessään. Esityksen otsikkona oli Virkatyö on kielityötä – mitä se vaatii ja keneltä?
Tiililä ja Voutilainen havainnollistivat kielityön moninaisuutta ja määrää esimerkeillä eduskunnan kansliasta ja Kelasta. Esimerkit osoittivat vakuuttavasti kielenkäytön ja tekstien keskeisen roolin viranomaistyössä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että julkishallinnossa työskentelevät tiedostavat, miten tärkeä työväline kieli on. On myös tärkeää, että heillä on työhön tarvittavat kielenkäytön taidot sekä rohkeutta uudistaa vakiintuneita työtapoja.
Tiililä ja Voutilainen korostivat, että varsinkin johdon ja työn kehittäjien pitää tunnistaa kielityö ja sen merkitys. Organisaatioissa on varmistettava, että työprosessit, tietojärjestelmät, mallitekstit, fraasit ja muut tekstin teon apuvälineet mahdollistavat hyvien ja toimivien tekstien tuottamisen.
Hallinnossa tarvitaan kielenkäytön osaamista
Selkokielen toimintaohjelma ja valtionhallinnon viestintäsuositus
Selkeän kielen päivän tilaisuudessa julkistettiin myös selkokielen uusi toimintaohjelma vuosiksi 2024–2026. Siitä kertoi Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä.
Toimintaohjelmassa on viisi päätavoitetta, jotka suuntaavat selkokieltä edistäviä toimenpiteitä: 1) selkokielen asemasta Suomen lainsäädännössä on tehtävä selvitys, 2) selkotoiminnalle on varmistettava riittävät resurssit, 3) selkokieli on juurrutettava osaksi yhteiskunnan julkista viestintää, 4) selkokielen asiantuntemusta on Suomessa vahvistettava ja 5) erilaisten selkoaineistojen julkaisemista tulee edistää ja lisätä.
Maahanmuuttoviraston viestintäjohtaja Klaus Kaartinen kertoi puolestaan valtionhallinnon uudesta viestintäsuosituksesta. Suosituksen lähtökohta on, että hallinto ja sen viestintä ovat ihmisiä varten.
Suosituksessa myös linjataan viestintää ohjaavat arvot. Ne ovat avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus ja palveluhenkisyys. Niiden kaikkien toteutumista tukee se, että viranomaiset käyttävät viestinnässään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä sekä mahdollisuuksien mukaan selkokieltä.
- Selkokielen toimintaohjelma 2024–2026 (Selkokeskus)
- Valtionhallinnon viestintäsuositus 2023 (Valtioneuvosto)
Kielitietoisuutta työelämään
Selkeän kielen päivän tilaisuuden päätti Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä. Loppusanoissaan hän kiteytti päivän tärkeimmän viestin kahteen sanaan: kielitietoinen työelämä. Kielen ja sen roolin ymmärtäminen on viranomaistyön ja yleisemminkin työelämän kehittämisessä ydinasia, ei kuriositeetti.
Tilaisuuden järjesti opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä Kotimaisten
kielten keskuksen kanssa. Päivän juontajana toimi kielenhuoltaja Riitta Hyvärinen. Paikan päällä
osallistujia oli yli 80, ja etäyhteydellä ohjelmaa seurasi noin 100 ihmistä.
