Siirry sisältöön
Haku

Joulukalenteri 2024: Luukku 1

Joulukalenterissa sukelletaan 2000-luvun uudissanasatoon! Kalenterin jokaisessa luukussa esitellään kolme uudissanaa 2000-luvun alusta tähän päivään. Sanat ovat peräisin Nykysuomen sanatietokannasta, joka on Kotimaisten kielten keskuksessa toimitettavan Kielitoimiston sanakirjan tärkein lähdeaineisto. Tietokantaan lisätään uusia sanoja ja uudessa merkityksessä käytettyjä vanhoja sanoja.

Mistä koostuu sinkkukulttuuri? Mitä terroristimummo puuhailee? Entä missä ympyröissä vaikuttavat liirumlaarumit? Joulukalenterin ensimmäisestä luukusta paljastuu uudissanoja vuodelta 2000.


Sinkkukulttuuri (substantiivi): yksineläjien keskuudessa vakiintuneet ajattelu- ja toimintatavat

Sinkkukulttuuri koostuu sanoista sinkku (engl. single) ja kulttuuri. Sillä voidaan viitata yksin elävien keskuudessa kehittyneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Sinkkukulttuurin lisäksi myös muiden elämänalueiden vakiintuneita toimintamalleja on alettu kutsua kulttuureiksi – puhutaan esimerkiksi kaahauskulttuurista, pullakulttuurista ja itsepalvelukulttuurista. Sanakirjantoimittaja Tarja Heinonen kirjoitti vuonna 2022 Kielikelloon kulttuurien moninaisista merkityksistä.



Terroristimummo on ivallinen nimitys naapurustossa asuvalle henkilölle, useimmiten ikäihmiselle, joka vahtii naapureitaan silmä tarkkana ja tietää muiden tulemiset ja menemiset. Sanan määriteosa terroristi ilmaisee, että tarkkailun kohteet kokevat jatkuvan kyttäyksen häiritsevänä. Eräs tunnettu terroristimummo on esimerkiksi Salatut elämät -televisiosarjan hahmo Ulla Taalasmaa, joka on perillä kotitalonsa kaikista käänteistä.

Terroristimummo (substantiivi, halventava): naapurimummo, joka tarkkailee taloyhtiön kaikkia tapahtumia


Liirumlaarumi (substantiivi, leikillinen): jaarittelija, tyhjänpäiväisyyksien puhuja

Liirumlaarumeiksi on kutsuttu poliitikkoja, joiden puheessa on paljon jaarittelua, latteuksia ja kiertelyä. Kyseessä on leikkimielinen ilmaus, jonka perusmerkitys on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’jonninjoutavuus, tyhjänpäiväisyys’. Vuosituhannen vaihteessa liirumlaarumilla siis viitattiin tyhjänpäiväisyyksien puhujaan. Rakenteeltaan sana on niin sanottu toistokonstruktio, jossa sanan osat sointuvat yhteen.