Tunnustus yhtenäisistä ja ymmärrettävistä nimistä

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen nimityöryhmä valittu Vuoden selväsanaiseksi.

Vuoden selväsanainen 2024 on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) niminyrkki. Tunnustus annettiin uraauurtavasta työstä, jonka ansiosta alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksikön nimet ovat yhtenäisiä ja ymmärrettäviä.

Kilpailun voittajan valitsi valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Johanna Vesikallio. Perusteluissaan Vesikallio toteaa, että nimien valinta ja nimien kanssa tehtävä työ on viestinnällistä perustyötä, jolla on iso vaikutus ihmisten arjen sujumiseen kaikissa vuorovaikutustilanteissa.

”Nimet ovat jokapäiväisessä käytössä, ja siksi niiden selkeydellä, ymmärrettävyydellä ja toimivuudella on suuri merkitys”, Vesikallio perustelee. ”Jos jo organisaation nimi on epäselvä tai monitulkintainen, on sen päälle vaikea rakentaa muutakaan viestintää. Organisaatioiden toiminta kaikessa yksinkertaisuudessaan lähtee liikkeelle nimestä."

Nimityötä moniammatillisessa tiimissä

Pohteen niminyrkki on moniammatillinen työryhmä, joka käy läpi kaikkien perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköiden nimet ja tekee niille yhtenäiset nimiehdotukset. Niminyrkin tavoitteena on, että Pohteen nimet ovat yhtenäisiä, ymmärrettäviä ja selkeitä. Vesikallion mukaan nimien ymmärrettävyys on tavoitteena hienosti asukasta arvostava ja parantaa todennäköisesti palvelukokemusta.

Niminyrkkiin kuuluu viestinnän ja tietohallinnon asiantuntijoita, asiantuntijalääkäri sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoita. Vesikallio nosti perusteluissaan esiin yhtenä vahvuutena sen, että nimityössä on mukana eri ammattiryhmien edustajia.

Vesikallio pitää Pohteen kehittämää nimeämismallia loogisena ja helposti ymmärrettävänä. Pohteen nimissä ensin tulee paikkakunnan tai paikan nimi genetiivissä. Hyvinvointialue toimii kaikkiaan 30 kunnan alueella, joten sijaintitieto on asiakkaalle tärkeä. Paikkakunnan nimen jälkeen tulee yksikön tai palvelun nimi ja lopuksi nykyinen erisnimi, jos sellainen on. Nimi voi siis olla esimerkiksi Raahen palvelukoti Salonkartano. Nimeämismallia voisi Vesikallion mukaan soveltaa myös muissa organisaatioissa.

Vesikallio pitää erityisen ansiokkaana sitä, että tavoitteena ei ole ollut keksiä uusia hienoja nimiä, vaan nimissä on suosittu asukkaille tuttuja sanoja, kuten hammashoitola, neuvola ja kotihoito. ”Yksinkertainen on kaunista!” Vesikallio tiivistää.

Oppimispolkuja ja asiakaslähtöisyyttä

Vuoden selväsanainen -kilpailuun osallistui 19 erinomaista ehdokasta.  Esiraadissa oli mukana edustaja valtiovarainministeriön Avoin hallinto hankkeesta, Kotimaisten kielten keskuksesta, Selkokeskuksesta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. 

Raadin vaikea tehtävä oli seuloa kolme kärkiehdokasta, joiden joukosta Johanna Vesikallio valitsi voittajan. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen niminyrkin lisäksi raati valitsi kolmen kärkeen Kelan selkeän kielen oppimispolut sekä Tullin verkkosivu-uudistuksen.

Oppimispolkujen avulla Kelassa työskentelevät voivat opiskella kielenhuollon perusasiat ja perehtyä oman työnsä kannalta keskeisimpiin kieli- ja tekstikysymyksiin. Oppimispolkuja on kuusi, ja ne on räätälöity eri ryhmille työtehtävien mukaan. Tullin laajassa verkkosivu-uudistuksessa selkeytettiin satoja asiakasohjeita, parannettiin tekstien löydettävyyttä ja kehitettiin tekstityön prosesseja. Uudistusta tehtiin ja arvioitiin asiakaslähtöisesti.

Kärkiehdokkaista voi lukea lisää Vuoden selväsanainen -kilpailun kärkikolmikko selvillä -uutisesta. Linkki uutiseen on tämän jutun lopussa. Syksyn aikana esittelemme Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla myös kaikki muut kilpailutyöt.

Patentti- ja rekisterihallitukselle kunniamaininta

Esiraati halusi lisäksi antaa kunniamaininnan Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) Hyvä kieli -ryhmille. Kunniamaininnan perusteena on erityisesti se, että PRH on kehittänyt kirjallisen asiakasviestinnän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä pitkäjänteisesti. Hankkeena alkanut Hyvä kieli -työ on vakiinnutettu osaksi tekstien kehittämistä. Kilpailun tavoitteen mukaisesti Patentti- ja rekisterihallituksen työ on innostava esimerkki muille.

Patentti- ja rekisterihallitus on tehnyt Hyvä kieli -työtä vuodesta 2017 alkaen. Tekstejä kirjoitetaan moniammatillisissa pienryhmissä, joissa kielenkääntäjien ja viestintäasiantuntijoiden kanssa työskentelevät tutkijainsinöörit, juristit, käsittelijät ja asiakaspalvelijat. Ryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan joustavasti ja nopeasti. 

Hyvä kieli -ryhmissä on uudistettu satoja asiakirjamalleja, lomakkeita ja ohjeita. Työntekijöiden näkökulmasta uudet toimintatavat ja yhtenäiset mallipohjat säästävät työaikaa ja vaivaa. Kun kirjallinen asiakasviestintä on selkeää, asiakas osaa toimia oikein ja yhteydenottoja tulee vähemmän. Neuvontaan käytettyä aikaa voidaan kohdentaa paremmin. 
 
Kehittämistyön onnistumista seurataan PRH:ssa keräämällä palautetta sekä asiakkailta että Hyvä -kieli ryhmissä työskenteleviltä. Palautteen mukaan työskentelytapaan ollaan tyytyväisiä.

Voittaja julki Selkeän kielen päivän tilaisuudessa

Vuoden selväsanainen julkistettiin 10. lokakuuta pidetyssä Selkeän kielen päivän tilaisuudessa, jossa myös kilpailun kolme kärkiehdokasta esittelivät työtään. Tilaisuus tallennettiin, ja linkki tallenteeseen tulee Selkeän kielen päivä 2024 -verkkosivulle.

Vuoden selväsanainen on tunnustuspalkinto, joka myönnetään joka toinen vuosi selkokielen ja joka toinen vuosi hyvän virkakielen edistäjälle. Kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi monipuolista ja ansiokasta työtä, jota viranomaiset tekevät hyvän kielen edistämiseksi, sekä tarjota innostavia esimerkkejä siitä, miten monenlaisin tavoin virkakieltä voi parantaa. Lisää tietoa kilpailusta ja aiempien kisojen voittajista ja osallistujista on Vuoden selväsanainen -verkkosivulla.

• Vuoden selväsanainen -kilpailun kärkikolmikko selvillä (Ajankohtaista virkakielestä, 26.9.2024)
  
• Vuoden selväsanainen 2024
  
• Selkeän kielen päivä 2024
  

Palaa otsikoihin