Siirry sisältöön
Haku

Vuoden selväsanainen 2024

Vuoden selväsanainen 2024 on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen niminyrkki. Tunnustus annettiin ansiokkaasta ja uraauurtavasta työstä, jolla niminyrkki on yhtenäistänyt ja selkeyttänyt Pohteen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköiden nimiä. Voittajan valitsi valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Johanna Vesikallio. Vuoden selväsanainen julkistettiin Selkeän kielen päivän tilaisuudessa, jonka Opetushallitus ja Kotimaisten kielten keskus järjestivät 10. lokakuuta.

Palkintopuheessaan Vesikallio totesi, että nimien suunnittelu ja valinta on viestinnällistä perustyötä, joka vaikuttaa laajasti ihmisten arkeen ja arjen sujumiseen. Nimiä käytetään jokapäiväisessä viestinnässä, ja siksi niiden selkeydellä, ymmärrettävyydellä ja toimivuudella on suuri merkitys. Jos organisaation nimi on epäselvä tai monitulkintainen, se vaikeuttaa kaikkea tiedonvälitystä, kielellistä vuorovaikutusta ja palvelujen löytymistä.

Yhdenmukaisia ja ymmärrettäviä nimiä

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen nimityötä tekee moniammatillinen työryhmä. Se laatii nimiehdotukset hyvinvointialueen kaikille perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköille. Tavoitteena on, että nimet ovat yhdenmukaisia ja ymmärrettäviä. Eri kunnissa on ollut erilaisia nimeämiskäytänteitä, minkä vuoksi samaa työtä tekeville yksiköille on aiemmin saatettu antaa hyvinkin erilaisia nimiä.

Nimissä noudatetaan yhtenäistä rakennetta. Tämän rakenteen mukainen on esimerkiksi nimi Raahen palvelukoti Salonkartano. Nimen alussa oleva paikkakunnan nimi on tärkeä, koska Pohde toimii 30 kunnan alueella. Sen jälkeen seuraavassa palvelun nimessä suositaan asukkaille tuttuja sanoja, kuten palvelukoti, hammashoitola tai neuvola. Lopussa on mahdollinen nykyinen erisnimi, esimerkissä Salonkartano. Lisäksi nimen tulee soveltua eri viestintätilanteisiin, koska samaa nimeä on tarkoitus käyttää kaikkialla, muun muassa potilastietojärjestelmissä, verkkosivuilla, laskuissa, puhelinluettelossa sekä rakennusten seinässä ja ovissa. 

Voittajan valinnan tärkeäksi perusteeksi Vesikallion nosti juuri sen, että Pohteen nimeämismalli on looginen ja helposti ymmärrettävä. Siten mallia voivat helposti soveltaa muutkin hyvinvointialueet ja organisaatiot. Vesikallion kiitti myös nimiryhmän tavoitetta antaa yksiköille ja palveluille nimet, jotka ovat hyvinvointialueen asukkaille selkeitä ja ymmärrettäviä. Se osoittaa asukkaiden arvostamista ja parantaa palvelukokemusta. ”Työssä on erityisen ansiokasta se, että tavoitteena ei ole ollut keksiä uusia hienoja nimiä, vaan nimissä on suosittu asukkaille jo tuttuja sanoja, kuten hammashoitola, neuvola ja kotihoito. Yksinkertainen on kaunista!”

Vuoden selväsanainen 2024 -kilpailussa palkitut: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Kelan, Tullin sekä Patentti- ja rekisterihallituksen edustajat. Kuva: Olli Tamminen, Kotus.
Kilpailussa palkitut: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Kelan, Tullin sekä Patentti- ja rekisterihallituksen edustajat. Kuva: Olli Tamminen, Kotus.

Esiraati valitsi kolme kärkiehdokasta

Vuoden selväsanainen -kilpailuun ilmoittautui 19 ehdokasta, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Esiraatia ilahduttivat myös ehdokastöiden korkea laatu ja monipuolisuus sekä uudenlaiset käytänteet, joilla tekstejä ja työtekijöiden kielenkäytön osaamista eri organisaatioissa kehitetään. Esiraadin vaikea tehtävä olikin seuloa kilpailutöistä kolme kärkiehdokasta, joiden joukosta Johanna Vesikallio valitsi voittajan.

Pohteen nimiryhmän ohella esiraati valitsi kolmen kärkeen Kelan selkeän kielen oppimispolut ja Tullin verkkosivu-uudistuksen. Lisäksi raati halusi antaa erityisen kunniamaininnan Patentti- ja rekisterihallitukselle sen Hyvä kieli -ryhmien toiminnasta. Raadissa oli edustaja valtiovarainministeriön Avoin hallinto -tiimistä, Selkokeskuksesta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Kotimaisten kielten keskuksesta.

Kelan selkeän kielen oppimispolut

Kelassa on laadittu työntekijöiden osaamisen tueksi selkeän kielen oppimispolut. Niiden avulla työntekijät voivat opiskella kielenhuollon perusasiat ja perehtyä niihin tekstejä ja kielenkäyttöä koskeviin ohjeisiin ja kysymyksiin, jotka ovat heidän omassa työssään keskeisimpiä. Oppimispolut koostuvat Kelan kielenhuoltajien tekemistä videoista, joissa kerrotaan Kelan tekstien kielestä ja erityispiirteistä konkreettisten esimerkkien avulla.

Oppimispolkuja on kuusi. Ne on räätälöity 1) asiakaspalvelijoille, 2) etuuskäsittelijöille, 3) etuuksien sisällöistä vastaaville suunnittelijoille ja juristeille, 4) käyttöliittymätekstien suunnittelijoille, 5) viestijöille sekä 6) esihenkilöille ja muille toimintaa suunnitteleville. Oppimispolut julkaistiin Kelan intranetissä helmikuussa 2024

Tullin verkkosivu-uudistus

Tulli.fi-verkkosivustolle tehtiin vuosina 2021–2024 laaja uudistus, jonka lähtökohtana ja perustana on ollut asiakaslähtöisyys. Samalla kehitettiin Tullin tekstityötä, sen prosesseja, sisältöjen vastuunjakoa ja yhteistyötä. Uudistuksen aikana selkeytettiin suuri määrä sivuston asiakasohjeita – ensisijaisesti niitä, jotka ovat käytetyimpiä ja tärkeimpiä. Uusi sivusto otettiin käyttöön huhtikuussa 2024.

Työn aikana parannettiin muun muassa tekstien selkeyttä ja löydettävyyttä. Satoja asiakasohjeita kirjoitettiin uusiksi ja päällekkäisiä ohjeita poistettiin. Lisäksi sivujen laatimiseen kehitettiin kolmen tason malli: Kokonaisuuden alussa on yleistajuista tietoa, jonka avulla kaikkien on helppo ja nopea saada kokonaiskuva asiasta. Sitä seuraa yksityiskohtaisempi toimintaohje ja lopuksi syventävä ohje. Tekstien ymmärrettävyyttä ja löydettävyyttä myös testattiin laajasti asiakkaiden kanssa.

Patentti- ja rekisterihallituksen pitkäjänteinen virkakielityö

Patentti- ja rekisterihallituksen Hyvä kieli -ryhmät ovat toimineet jo vuodesta 2017 alkaen. Kunniamaininnalla esiraati halusikin kiittää Patentti- ja rekisterihallitusta siitä, että se on tehnyt pitkäjänteistä ja systemaattista työtä parantaakseen kirjallisen asiakasviestintänsä selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Hyvä kieli -ryhmissä on mukana viestintäasiantuntijoita, kielenkääntäjiä ja eri aiheiden sisältöasiantuntijoita. Ryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan joustavasti ja nopeasti. Ryhmät ovat uudistaneet satoja asiakirjamalleja, lomakkeita ja ohjeita. Kehittämistyön onnistumista seurataan keräämällä palautetta sekä asiakkailta että Hyvä kieli -ryhmissä työskenteleviltä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, samoin työntekijät. Kun asiakasviestintä on selkeää, kirjeisiin ja asiakirjoihin liittyviä yhteydenottoja tulee vähemmän, mikä säästää kaikilta aikaa ja vaivaa.


Tutustu tarkemmin kilpailutöihin

Vuoden selväsanaisen, muiden kärkiehdokkaiden sekä Patentti- ja rekisterihallituksen kilpailutöistä voit lukea lisää Ajankohtaista virkakielestä -uutisista:

Tutustu myös voittajan ja muiden kärkiehdokkaiden diaesityksiin Selkeän kielen päivän tilaisuudessa:

Syksyn aikana esittelemme kilpailun kaikki muutkin ehdokastyöt Ajankohtaista virkakielestä -uutisissa. Linkit uutisiin lisätään tähän.


Kuvassa teksti: Vuoden selväsanainen 2024
Kuva: Iina Immonen, Kotus.