Ajankohtaista virkakielestä

Tältä sivulta löydät uutisia virkakielestä. Kolumneja virkakielestä julkaistaan Hyvää virkakieltä -palstalla ja blogitekstejä Kapulat kielestä -blogissa.

Virkakieliuutisia

1.10.2020 10.03

Vuoden selväsanaisen finalistit selvillä

Kilpailun kärkinelikko avaa monta näkökulmaa virkakielen parantamiseen.

Vuoden selväsanainen -kilpailun finaaliin valittiin neljä ehdokasta seuraavista organisaatioista: aluehallintovirastoista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Verohallinnosta ja Viittomakielialan Osuuskunta Viasta. Finalistit ovat tehneet virkakielestä asiallisempaa, selkeämpää ja ymmärrettävämpää käyttäen erilaisia menetelmiä. Näitä tapoja voivat myös muut viranomaiset soveltaa omaan virkakielityöhönsä.

Vuoden selväsanainen 2020 -kilpailun tunnus.

Aluehallintovirastot pyrkivät kouluttamaan koko henkilöstön

Aluehallintovirastojen ehdokashanke olisi mahdollista toteuttaa missä virastossa tahansa. Ehdokkaina ovat selkeän kielen koulutuksen työryhmä ja verkkosivu-uudistuksen työryhmät. Koulutuksen työryhmä koosti hyvästä virkakielestä koulutuspaketin, joka julkaistiin helmikuussa E-oppiva-alustalla. Kokonaisuudessa käytettiin hyväksi myös valmiita, vapaasti saatavia materiaaleja, ja siitä tehtiin myös ruotsinkielinen versio.

Aluehallintovirastojen tavoite on, että kaikki työntekijät käyvät koulutuksen läpi. Johto ja esimiehet ovat sitoutuneet kannustamaan siihen esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Koulutusta on markkinoitu myös selkeän kielen kampanjalla. Kampanjan lopuksi palkitaan kuudesta aluehallintovirastosta se, jossa koulutukseen on hakeuduttu aktiivisimmin. Syyskuun alussa koulutuksen oli suorittanut lähes puolet työntekijöistä.

Koulutuksen oppeja on sovellettu verkkosivu-uudistuksessa, jota on ollut tekemässä kaksitoista kirjoittajatiimiä. Tekstit on kirjoitettu uudelleen, ja viestintäasiantuntijat ovat auttaneet niiden muokkaamisessa selkeämmiksi. Asiakkaita puhutellaan suoraan, eikä lakitekstejä siteerata tavan vuoksi. Sivujen kehitysvaiheessa pyydetään asiakkailta palautetta ymmärrettävyyden parantamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos opastaa sukupuolitietoiseen viestintään

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustiimi nostaa työllään esiin hallintolain hyvän kielen vaatimuksista erityisesti asiallisuuden. THL:n pitkäaikainen työ sukupuolitietoisen viestinnän hyväksi antaa viranomaisille työkaluja, joiden avulla tasa-arvo ja yhdenvertaisuus osataan ottaa huomioon viestinnässä ja vuorovaikutuksessa.

THL tarjoaa viranomaisille ja muille monia apuneuvoja. Yksi niistä on Tasa-arvosanasto, joka selvittää tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä käsitteitä. Sanasto on verkossa myös ruotsiksi. Tietoa ja ohjeita viestijöille antaa myös E-oppivaan laadittu koulutus ”Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – Miksi ja Miten?”.

Viranomaisviestijöille, toimittajille sekä muille viestinnän ammattilaisille on tarjottu koulutusta Sukupuolella on väliä? -hankkeessa. Koulutusten pohjalta laaditaan parhaillaan THL:n Sukupuolten tasa-arvo -sivustolla julkaistavaa koulutuspakettia, jota työpaikoilla voidaan käyttää omassa kouluttautumisessa. Lisäksi hankkeessa on perustettu Sukupuolitietoisen viestinnän verkosto, johon on liittynyt yli 300 viestijää jakamaan tietoa ja hyviä käytäntöjä sekä oppimaan toisiltaan.

Verohallinto kehittää pitkäjänteisesti palautteen avulla

Verohallinnon ehdokas on esimerkki jatkuvasta työstä ja monipuolisesta palautteen käytöstä tekstien parantamiseksi. Vero.fi-sivuston kehitys- ja sisällöntuotantotiimit seuraavat sivuston kävijätietoja ja palautetta ja muokkaavat niiden perusteella sivustoa jatkuvasti. Palautteen lähteinä ovat muun muassa Vero.fi-sivujen kautta saatu reaktiopalaute eli sivuilla kävijöiden antamat vastaukset vaihtoehtokysymyksiin. Lisäksi käytetään sanallista palautetta, kävijädataa sekä asiakaspalveluun ja chattiin tulleita kysymyksiä ja palautetta.

Erityisesti päivitetään sivuja, joilla kävijämäärät ovat suuria. Sellaisia ovat vuoden 2020 keväällä olleet verokorttia käsittelevät sivut. Monet koronatilanteessa lomautetut ovat tarvinneet tietoa siitä, onko uutta etuutta eli työttömyyspäivärahaa varten hankittava uusi verokortti. Tiedon löytymistä helpotettiin eri keinoin ja sivujen kieltä muokattiin sen perusteella, millaisia ilmauksia asiakkaat ovat käyttäneet kysellessään tarvitsemaansa tietoa.

Jatkuvasta seurannasta käy ilmi, että verokorttiin liittyvät sivut ovat kävijöiden mielestä muokkauksista parantuneet. Huhtikuussa useampi ilmaisi löytäneensä etsimänsä tiedon, ja verrattuna maaliskuun palautteisiin ohje oli useamman mielestä selkeä.

Viittomakielialan Osuuskunta Via luo viittomakielistä virkakieltä

Viittomakielen tulkkien ehdokkuus kohdistaa sekin huomion viranomaisten toiminnan yhdenvertaisuuteen. Viittomakielen käyttäjien lisäksi myös suuri yleisö on voinut seurata tulkkien työtä, kun Viittomakielialan Osuuskunta Vian jäsenet ovat tulkanneet koronakriisin ajan hallituksen ja valtioneuvoston tiedotustilaisuuksissa.

Tulkkien ja kääntäjien työ vaatii puhujan tai kirjoittajan ajatuksen ymmärtämistä, eikä se ole aina helppoa. Vian tulkit ovat tiedotustilaisuuksia tulkatessaan kehittäneet viittomakielistä virkakieltä. He ovat etukäteen luoneet aineiston perusteella uusia viittomia, kun niitä on tarvittu uusien käsitteiden ilmaisemiseen. Tavoite on ollut selkeyttää paikoin erittäin hankalia aiheita viittomakielisille.

Tulkit ja valtioneuvosto ovat tehneet yhteistyöstä tulkkausten valmistelussa myös, jotta ne teknisesti olisivat mahdollisimman havainnollisia. Viittomakieliset ovat ensimmäistä kertaa saaneet omalla kielellään jokaiselle kansalaiselle tärkeää tietoa samanaikaisesti suomen- ja ruotsinkielisten kanssa. Tärkeä osa yhdenvertaisuuden edistämisessä on tietenkin myös tulkkauksen tilanneella viranomaisella.

Vuoden selväsanainen julkistetaan verkkoseminaarissa

Neljästä finalistista Vuoden selväsanaisen 2020 valitsee eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, ja tulos julkistetaan Selkeän kielen päivän tilaisuudessa eduskunnassa. Jokainen finalisti esittäytyy tilaisuudessa, jonka teemana on koronakriisin ajan viestintä.

Kilpailuun ilmoittautui kaikkiaan viisitoista ehdokasta. Finalistit valitsi raati, jonka jäsenet edustivat Kuntaliittoa, Selkokeskusta, Valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hanketta sekä Kotimaisten kielten keskusta. Inspiroivia ovat myös muiden yhdentoista ehdokkaan työt. Kotimaisten kielten keskus esittelee niitä verkkosivuillaan myöhemmin.

Tervetuloa seuraamaan Selkeän kielen päivää ja Vuoden selväsanaisen julkistamista verkossa maanantaina 5.10.2020 kello 13–16! Kilpailu ratkeaa tilaisuuden lopuksi. Sen ohjelma löytyy järjestäjien, Kotimaisten kielten keskuksen ja eduskunnan kanslian verkkosivuilta.

Teksti: Aino Piehl

Kuva: Mattopiiska jäänmurtaja Tarmolta. Suomen merimuseo. CC BY 4.0. Kuvankäsittely: Risto Uusikoski, Kotus.

Palaa otsikoihin