Säädöskielen tutkimusta

Säädöskieleen liittyvän asiantuntijatyön perustana ja tukena on säädöskielen tutkimus. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) omissa tutkimushankkeissa on tarkasteltu säädöstekstin muotoutumista sekä säädöskielen ymmärrettävyyttä. Asiantuntijamme osallistuvat myös erilaisiin säädöskielen tutkimuksen yhteishankkeisiin sekä kirjoittavat tutkimusartikkeleita säädöskielestä.

Säädöskielen ymmärtäminen

Säädöskielen ymmärtäminen -hankkeessa (2023–2024) tutkittiin, miten erilaiset lukijaryhmät ymmärtävät suomen- ja ruotsinkielisiä säädöstekstejä ja mitkä säädöskielen ominaisuudet estävät ja mitkä edistävät säädösten ymmärtämistä. Tutkittavia ryhmiä olivat muun muassa juristit, muut asiantuntijat ja maallikot. Selvitys tehtiin kyselyillä, haastatteluilla ja käytettävyystutkimuksella. Siinä koehenkilöt sanallistivat ääneen kokemuksiaan samalla, kun he lukivat säädöstä. Suomenkieliseen kyselyyn osallistui 579 vastaajaa ja ruotsinkieliseen 87.

Hankkeen tulokset osoittavat, että juristit ymmärtävät säädöskieltä parhaiten, mutta myös he pitävät säädöksiä vaikeina ja raskaina lukea. Jos lukijalla ei ole juridista koulutusta, ymmärtäminen on vieläkin vaikeampaa. Lukemista vaikeuttavat etenkin pitkät ja mutkikkaat virkkeet, viittaukset ja termit. Ymmärtämistä helpottavat muun muassa lyhyet virkkeet, tutut sanat ja luetelmat.

Tulokset auttavat kehittämään säädösteksteistä ymmärrettävämpiä ja rakentamaan mallia säädösten ymmärrettävyyden arviointiin. Raportissa esitetään viisi suositusta, joiden avulla säädöskieltä ja sen ymmärtämistä voidaan parantaa.

Suositus 1: Lisätään ymmärrettävyyden arviointi säädösten vaikutusarviointiin. Ymmärrettävyyden arviointi tulee ottaa vaikutusarviointiin mukaan erityisesti niissä laeissa, jotka koskettavat kansalaisia laajasti.

Suositus 2: Arvioidaan säädösten ymmärrettävyyttä lainvalmistelussa käytettävyystestauksen avulla. Säädösten kielen ymmärrettävyyttä tulee arvioida käytettävyystestauksen avulla niin, että koehenkilöt valitaan lain todellisista käyttäjäryhmistä, ei vain asiantuntijoista.

Suositus 3: Jatketaan säädöskielen lähentämistä yleiskieleen. Yleiskieli ja sen tekstikäytännöt tulee asettaa entistä vahvemmin etusijalle säädöstekstien kielellisessä muotoilussa ja sitä koskevassa ohjeistuksessa.

Suositus 4: Tarjotaan tietoa säädöstekstien lukemisesta ja siinä käytettävistä apuneuvoista. Säädöstekstien erilaisia lukijoita tulee opastaa säädöstekstien lukemisessa, ja heille tulee tarjota tietoa siinä käytettävistä apuneuvoista, kuten hallituksen esityksistä ja virastojen tuottamista yleistajuisista ohjeista.

Suositus 5: Otetaan ruotsinkielinen säädösversio huomioon lainvalmisteluprosessin alusta lähtien ja lisätään viestintää sen asemasta ja syntyprosessista. Ruotsinkielinen säädösversio tulee ottaa huomioon lainvalmisteluprosessin alusta lähtien. Valmisteluryhmässä on oltava mukana kääntäjä, ruotsinkielisiä termejä on mietittävä jo alkuvaiheessa ja kääntämiseen on varattava riittävästi aikaa.

Hankkeen vastuullisena johtajana toimi Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää ja tutkijoina Maria Fremer, Lieselott Nordman (Helsingin yliopisto), Joanna Rydzewska-Siemiątkowska (Varsovan yliopisto) ja Riitta Suominen.

Säädöstekstin muotoutuminen

Säädöstekstin muotoutuminen oli sekä tutkimus- että kielenhuoltohanke. Kotimaisten kielten keskus toteutti sen yhdessä oikeusministeriön kanssa vuosina 2007–2011. Hankkeessa tutkittiin vuonna 2010 voimaan tullutta asunto-osakeyhtiölakia ja sen valmistelua. Kotuksesta siihen osallistuivat Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen ja Annastiina Viertiö.

Kotuksen asiantuntijat antoivat ministeriölle apua lain ymmärrettävyyden parantamisessa ja pääsivät puolestaan tutkimaan sitä, miten lainvalmistelijat keskustelevat kielestä, missä vaiheessa säädöksen teksti muotoutuu ja millaisia kielenhuoltajien muutosehdotuksia valmistelijat hyväksyvät.

Tutkimus osoitti, että valmistelevan ryhmän kokouksissa kieliasioista keskusteltiin melko paljon, mutta ymmärrettävyydestä vain vähän. Säädöksessä käytettyä terminologiaa ei tarkasteltu systemaattisesti. Kielenhuoltajien ehdotuksista hyväksyttiin useimmin sanaston muutokset ja virkerakenteen muokkaus yksinkertaisemmaksi. Harvemmin hyväksyttiin säädösviittausten sisällön avaamista ja koko tekstin esittämisjärjestystä koskevia muutosehdotuksia.

Säädöstekstin muotoutuminen -hankkeen laajempi kuvaus ja julkaisuja

Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys

Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeessa tarkasteltiin säädöskieltä ja sen ymmärrettävyyttä eri näkökulmista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, 1) millaisia lait, asetukset ja niihin läheisesti liittyvät teksti ovat, 2) keitä varten niitä kirjoitetaan ja miten niitä käytetään, 3) kuinka ymmärrettäviä tekstit ovat ja kenelle ne ovat ymmärrettäviä, 5) mitkä tekijät vaikuttavat säädöstekstien ymmärrettävyyteen ja mitä ymmärrettävyys lingvistisessä mielessä tarkoittaa.

Hanke oli jatkoa Säädöskielen muotoutuminen -hankkeelle, ja se aloitettiin 2010. Sen vastuuhenkilö oli Vesa Heikkinen. Hanke keskeytettiin vuonna 2014, koska suuri osa tutkijaryhmästä oli siirtynyt muihin työtehtäviin.

Muita tutkimusjulkaisuja säädöskielestä

Kotuksen asiantuntijat osallistuvat myös erilaisiin säädöskielen tutkimuksen yhteishankkeisiin ja kirjoittavat artikkeleita tutkimusjulkaisuihin.

Heikki E. S. Mattila, Aino Piehl ja Sari Pajula (toim.) 2010: Oikeuskieli ja säädöstieto – Rättsspråk och författningsinformation. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys.
Ulla Tiililä 2018: Legal Discourse As An Example Of Domain-Specific Science Communication. Teoksessa Humbley, Budin ja Laurén (toim.), Languages for Special Purposes. An International Handbook, (s. 381−405). Berlin, Boston: De Gruyter Mouton.

EU-kielen tutkimusta -sivulla kerrotaan niistä hankkeista ja julkaisuista, joissa tarkastellaan EU:n säädöskielen vaikutusta suomalaisiin säädöksiin.

EU-kielen tutkimusta