Säädöstekstin muotoutuminen (2007–2011)

Säädöstekstin muotoutuminen oli sekä tutkimus- että kielenhuoltohanke. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) toteutti sen yhdessä oikeusministeriön kanssa. Hankkeessa tutkittiin vuonna 2010 voimaan tullutta asunto-osakeyhtiölakia ja sen valmistelua. Oikeusministeriö uudisti lain vuosina 2004–2009.

Kotuksen asiantuntijat antoivat ministeriölle apua lain ymmärrettävyyden parantamisessa ja pääsivät puolestaan tutkimaan sitä, miten lainvalmistelijat keskustelevat kielestä, missä vaiheessa säädöksen teksti muotoutuu ja millaisia kielenhuoltajien muutosehdotuksia valmistelijat hyväksyvät. Hankkeessa saatua tietoa ja kokemuksia on voitu hyödyntää säädösten kielen kehittämisessä ja huollossa. Kotuksesta hankkeeseen osallistuivat Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen ja Annastiina Viertiö.

Tutkimuskysymykset

Hankkeen tavoitteena oli saada tietoa lakitekstin syntyprosessista sekä laista tekstilajina. Erityisesti haluttiin selvittää, milloin lakitekstin tärkeimmät kielelliset ratkaisut tehdään ja millä perustein. Hanke pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

• Missä vaiheessa ja miten säädöksen tärkeimmät kielelliset ratkaisut tehdään? Kuinka tietoisesti kielestä keskustellaan? Mikä valmistelijoiden keskustelussa hahmotetaan sisältökysymykseksi ja mikä kielikysymykseksi? Kuinka pysyvä on työryhmämietinnön ehdottama teksti?
  
• Ketkä vaikuttavat tai mikä vaikuttaa ratkaisuihin eniten? Mikä on tekstilajin perinteen paino? Miten vaikuttavat muiden säädösten ratkaisut, miten EU-säädösten ilmaisut? Miten merkittäviä ovat intressiryhmät ja esimerkiksi lausunnonantajien kommentit? Miten valmisteluryhmä kootaan?
• Miten kielenhuoltajien ehdotuksiin suhtaudutaan? Millaisia muutoksia hyväksytään, millaisia taas hylätään? Miten torjuntaa perustellaan? Ovatko kielenhuoltajien ehdotukset eri asemassa kuin muiden keskusteluun osallistuvien? Miten?
  

Tutkimuksen aineisto

Hanke aloitettiin, kun asunto-osakeyhtiölakia valmistelleen työryhmän ehdotus säädöstekstiksi ja säädöksen perusteluiksi oli jo valmistunut. Aineistona käytettiin ehdotusta sekä työryhmän kokousten pöytäkirjoja ja niihin merkittyjä keskusteluja. Lisäksi aineistona olivat ehdotuksesta annetut lausunnot, jatkovalmistelussa syntyneet säädöstekstin uudet versiot sekä lopullinen hallituksen esitys laiksi perusteluineen.

Lain jatkovalmistelun aikana Kotuksen tutkijat toimivat valmisteluryhmässä kielen asiantuntijoina. Ryhmän kokouksissa tehtiin osallistuvaa havainnointia, ja sen lisäksi aineistona käytettiin lain valmistelijoiden ja tutkijoiden sähköpostikeskusteluja.

Tutkimuksen tuloksia

• Kieliasioista keskusteltiin valmistelevan ryhmän kokouksissa melko paljon, mutta kieli- ja sisältöasiat limittyivät toisiinsa niin, ettei niitä aina voitu erottaa toisistaan.
• Ymmärrettävyydestä puhuttiin vain vähän eikä säädöksessä käytettyä terminologiaa tarkasteltu systemaattisesti.
• Säädöksen tekstiä saatettiin muuttaa loppuvaiheessakin, ainakin silloin, kun sisällöstä ei käyty suuria kiistoja.
• Kielenhuoltajien ehdotuksista hyväksyttiin useimmin sanaston muutokset ja virkerakenteen muokkaus yksinkertaisemmaksi. Sen sijaan säädösviittausten sisällön avaamista ja koko tekstin esittämisjärjestystä koskevia muutosehdotuksia hyväksyttiin harvemmin.