Siirry sisältöön
Haku
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa. Kuva: Pixabay.

EU-kielen tutkimusta

Kotimaisten kielten keskuksessa on tutkittu Euroopan unioniin liittyvää suomen kielen käyttöä säädöskielen näkökulmasta ja erityisesti EU:n säädöskielen vaikutusta suomalaisten säädösten ymmärrettävyyteen. Tutkimuskohteena ovat olleet molempien säädöskielten piirteet ja ymmärrettävyys, suomen kielen asema EU:n säädösvalmistelussa sekä EU-direktiivien lainaukset suomalaisissa säädöksissä. 

Eurolect Observatory -hanke

Kotimaisten kielten keskus on osallistunut Eurolect Observatory -hankkeeseen, jossa tarkastellaan kansallisen ja EU:n säädöskielen yhtäläisyyksiä ja eroja. Hankkeessa on mukana 11 EU:n jäsenmaata. Sen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2013–2016 ja toinen vaihe vuosina 2017–2020. Hankkeen tuloksista ja julkaisuista on tietoa hankkeen verkkosivulla.

EU-säädösten vaikutus suomen kieleen

Kotimaisten kielten keskuksessa on tutkittu, miten EU-säädösten kieli on vaikuttanut niiden pohjalta syntyneisiin suomalaisiin säädöksiin. Lakeja ja direktiivejä -tutkimusaineisto koostettiin EU-direktiiveistä ja laeista, joilla direktiivejä pantiin täytäntöön 2002–2003. 

Kyselyt virkamiehille

Vuosina 1998, 2006–2007 ja 2018 selvitettiin kyselyin suomalaisten virkamiesten kielikäytäntöjä heidän toimiessaan EU:n työryhmissä ja heidän käsityksiään EU-suomen ymmärrettävyydestä. 

Aino Piehl 2019: Plain Finnish in the European Union: Mission possible? The Clarity Journal 80.

Aino Piehl 2008: Virkamiehet EU:n säädösvalmistelussa: Tasapainoilua oman kielen ja työkielten välissä. Teoksessa Foley, Salmi-Tolonen, Tukiainen ja Vehmas (toim.) Kielen ja oikeuden kohtaamisia. Heikki Mattilan juhlakirja. Helsinki: Talentum.

Katsaus EU-suomen ensimmäiseen vuosikymmeneen

Vuonna 2006 Kotimaisten kielten keskus järjesti seminaarin ja julkaisi raportin, joissa kartoitettiin EU-suomen tilannetta, kun kokemuksia EU-jäsenyydestä oli kertynyt kymmenen vuoden ajan.