Ajankohtaista virkakielestä

Tältä sivulta löydät uutisia virkakielestä. Kolumneja virkakielestä julkaistaan Hyvää virkakieltä -palstalla ja blogitekstejä Kapulat kielestä -blogissa.

Virkakieliuutisia

21.11.2022 10.32

Selkeitä verkkopalveluja, uudenlaisia mallipohjia ja viestinnän tapoja

Vuoden selväsanaisen kaikki ehdokastyöt ovat innostavia esimerkkejä hyvän virkakielen edistämisestä.

Kotimaisten kielten keskus järjestää joka toinen vuosi Vuoden selväsanainen -kilpailun hyvän virkakielen edistäjille. Kilpailun tavoite on tehdä tunnetuksi sitä monipuolista ja ansiokasta työtä, jota viranomaiset tekevät virkakielen kehittämiseksi. Kaikki kilpailun ehdokastyöt tarjoavatkin innostavia esimerkkejä siitä, millaisin tavoin viestintää ja palvelujen kieltä voi parantaa.

Kaikki ehdokkaat ovat kärkiehdokkaita

Vuoden selväsanainen -tunnustuksen sai tänä vuonna Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-verkkotoimitus eri elämäntilanteissa auttavista oppaista. Voittajan valitsi Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kilpailun esiraadin valitsemista kärkiehdokkaista.

Muita kärkiehdokkaita olivat Euroopan kuluttajakeskuksen uudet verkkoasiointilomakkeet ja Kelan tekstien kehittämisohjelma. Lisäksi eduskunnan kanslian virkakielikampanja sai esiraadin kunniamaininnan. Näistä kilpailutöistä voi lukea aiemmista Ajankohtaista virkakielestä -uutisista:

Kärkiehdokkaiden valinta on esiraadille aina vaikea tehtävä, niin tänäkin vuonna. Kärjen ulkopuolelle jäi kuusi hienoa ehdokasta, jotka ovat kehittäneet selkeitä ja helppokäyttöisiä verkkopalveluja ja -sivustoja, luoneet asioiden hoitoa sujuvoittavia mallipohjia ja toteuttaneet uudenlaisia viestinnän tapoja.

OmaVeron tekstien kehitystyö on pitkäjänteistä ja vaikuttavaa

Verohallinnon ehdokkaina olivat tänä vuonna OmaVeron kielenhuoltajat Hanna Hinttala ja Kristiina Ådahl. Veroasioiden hoitoon tarkoitettua palvelua käyttävät laajasti sekä yksityishenkilöt että yritykset, ja se on saanut asiakkailta paljon myönteistä palautetta. Hinttala ja Ådahl ovat olleet mukana OmaVeron kehittämisessä jo vuodesta 2016, jolloin palvelua ryhdyttiin tekemään. Tästä voi lukea lisää Kielikellon artikkelista vuodelta 2018.

Kielen, verotuksen ja tietotekniikan asiantuntijoiden yhteistyöllä OmaVerosta on pyritty tekemään mahdollisimman helppokäyttöinen, selkeä ja ymmärrettävä. Myös asiakaspalautetta ja käytettävyystestejä hyödynnetään systemaattisesti palvelun kehittämisessä. Verohallinnon pitkäjänteiseen ja monipuoliseen tekstien kehitystyöhön voi tutustua myös aiempien Vuoden selvänainen -kilpailujen verkkosivuilla. Verohallinto on ollut mukana kilpailussa myös vuosina 2018 ja 2020.

Kielenhuoltoa sähköisen asiointipalvelun äärellä (Kielikello, 4/2018)

Afasiakeskus kertoo palveluistaan selkokielellä

Afasiakeskus osallistui Vuoden selväsanainen -kilpailuun verkkosivujensa uudella selkokielisellä osiolla, joka tarjoaa kielellisesti saavutettavaa tietoa kaikille Afasiakeskuksen asiakkaille. Monilla heistä on lukemiseen, kirjoittamiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyviä vaikeuksia, minkä vuoksi tiedon hakeminen ja saaminen on usein haastavaa.

Selkokielisten tekstien lisäksi ymmärtämistä tuetaan selkokuvin, joihin on lisätty kuva- ja alt-tekstit. Sivustolla navigointia tukevat myös kommunikaatiokuvat, jotka havainnollistavat sivuston sisältöjä. Keskuksen asiakkaat ovat antaneet uudesta osiosta paljon myönteistä palautetta. He ovat kiittäneet muun muassa selkeää sivupohjan rakennetta, tekstien selkeyttä ja ymmärrettävyyttä sekä navigoinnin helppoutta.

Afasiakeskus selkosuomeksi

Findatalla laaja verkkosivujen ja viestinnän kehittämishanke

Findata on sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen, joka aloitti toimintansa 2020. Sen ehdokastyönä oli verkkosivujen ja viestinnän kehittämisprojekti, joka valmistuu tämän vuoden lopussa. Projektissa uudistetaan findata.fi-verkkosivut sekä lupahakemus- ja päätöslomakkeet. Lisäksi kehitetään asiakasviestinnän mallivastauksia ja pidetään koko henkilökunnalle viestinnän koulutus.

Tekstejä kehitettäessä huomiota kiinnitetään muun muassa sisällön jäsentelyn selkeyteen, tekstien sisäiseen yhtenäisyyteen, termeihin sekä lauseiden ja virkkeiden selkeyteen. Viestinnän koulutuksessa keskitytään tekstin ymmärrettävyyteen ja sävyyn sekä yhtenäistetään asiakasviestinnän käytänteitä. Projektin tavoitteena on, että asioiminen on asiakkaille helpompaa ja sujuvampaa ja että tarve henkilökohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen vähenee.

Suomen ympäristökeskus kehittää käyttäjäystävällistä sopimusmallia

Suomen ympäristökeskus osallistui kilpailuun kompensaatiomarkkinoille tarkoitetulla sopimusmallilla. Boost-tutkimushankkeen jäsenet Hilja Autto ja Minna Pappila kehittävät mallipohjaa asiakirjalle, jolla sovitaan luonnonarvoja parantavan hyvitystoimen kaupasta. Sopimusta tarvitaan esimerkiksi tilanteessa, jossa maanomistaja ennallistaa omistamaansa suota ja myy tämän tekemänsä hyvitystoimen ekologista kompensaatiota varten yhtiölle, joka puolestaan jollakin omalla hankkeellaan heikentää luontoa.

Sopimus on uudenlainen ja lähtökohdiltaan monimutkainen. Tavoitteena on kuitenkin mahdollisimman käyttäjäystävällinen, selkeä ja toimiva sopimusmalli. Kielen ymmärrettävyyteen panostetaan ja vaikeaa juridista kieltä ja sen tyypillisiä ongelmia pyritään välttämään. Mallissa sopimuksen sisältö on nostettu keskiöön esimerkiksi visuaalisten elementtien, selkeän kielen ja struktuurin avulla. Kehitystyötä on tehty yhdessä sidosryhmien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Jatkossa yhteiskehittämiseen otetaan mukaan myös sopimuksen käyttäjät.

Nurmijärven kunta viestii innostavasti ja ymmärrettävästi

Nurmijärven kunnan ehdokastyönä oli viestintäkampanja, jolla on tiedotettu uudesta strategiasta Nurmijärvi – paremman arjen ilmiö (2022–2030). Strategian valmistelussa sen sisältöä ja viestintää on suunniteltu rinnan aivan alusta lähtien. Viestinnässä panostettiin visuaalisuuteen ja asioiden selkeään ja ymmärrettävään esittämiseen.

Uudesta strategiasta tehtiin myös elokuva, jolla on herätetty kuntalaisten kiinnostus ja ohjattu heitä tutustumaan strategiaan kunnan verkkosivuilla. Paremman arjen ilmiö -elokuvaa onkin katsottu noin 200 000 kertaa sosiaalisen median eri kanavissa, ja strategian viestintä on kokonaisuudessaan saanut kuntalaisilta paljon myönteistä palautetta.

Nurmijärvi osallistui kilpailuun toisellakin ehdokastyöllä, Nurmijärvi-barometrillä. Kuukausittain ilmestyvä barometri tarjoaa tilastotietoa ja asiantuntijanäkemyksiä muun muassa asukasluvun kehityksestä ja asuntotuotannosta sekä Nurmijärvellä että muissakin pääkaupunkiseudun kunnissa. Kuten strategian viestinnässä myös barometrissa on kiinnitetty huomiota visuaaliseen ilmeeseen, sisällön selkeyteen ja tekstien helppolukuisuuteen.

Selväsanaisia jo vuodesta 1996

Vuoden selväsanainen on alkuaan Selkokeskuksen palkinto. Se on myönnetty jo vuodesta 1996 lähtien tahoille, jotka ovat toiminnallaan edistäneet selkokielistä tai helposti ymmärrettävää viestintää erityisryhmille. Kotimaisten kielten keskus tuli mukaan 2016, ja sen jälkeen tunnustus on myönnetty joka toinen vuosi selkokielen ja joka toinen vuosi hyvän virkakielen edistäjälle. Tänä vuonna palkinto jaettiin neljättä kertaa hyvän virkakielen edistäjälle.

Vuoden selväsanainen 2022 julkistettiin Selkeän kielen päivän tilaisuudessa, jonka Kotimaisten kielten keskus järjesti 10. lokakuuta. Aiempien vuosien voittajiin ja myös kaikkiin muihin kilpailutöihin kannattaa tutustua Vuoden selväsanainen -kilpailun verkkosivulla.

Teksti: Liisa Raevaara

CC BY 4.0

Vuoden selväsanainen on tunnustus ansiokkaasta virkakielen tomuttamisesta. Kuva: Mattopiiska jäänmurtaja Tarmolta. Suomen merimuseo. Kuvankäsittely: Risto Uusikoski, Kotus.

Palaa otsikoihin