Hyvää selkokielen päivää!

Myös Kotus tekee työtä selkokielen hyväksi.

Torstaina 28. toukokuuta vietetään ensimmäisen kerran kansainvälistä selkokielen päivää. Kansainvälinen yhteistyö on vilkastunut erityisesti tutkimuksessa. Ensimmäinen kansainvälinen selkokielen tutkimuksen konferenssi järjestettiin vuonna 2019 Suomessa. Seuraava Klaara-konferenssi on Sveitsissä elokuun lopussa 2021.

Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee?

Eri maissa selkokieli määritellään hieman eri tavoin. Suomessa sen ajatellaan olevan hyvää yleiskieltäkin helpompi kielimuoto, jolla on useita kohderyhmiä. On arvioitu, että Suomessa sitä tarvitsee jopa 650 000 – 750 000 kielenkäyttäjää − siis reilusti Helsingin asukkaiden määrän verran.

Selkokieli voi olla koko elämän ajan sopivin kielimuoto, jos yleiskieli on liian hankalaa esimerkiksi kehitysvamman tai lukivaikeuden takia. Jos taas esimerkiksi näkö tai muisti on heikentynyt, voi siirtyminen selkokielisen tekstin pariin helpottaa elämää.

Selkokieli sopii myös kielenoppijoille. Silloin selkokieli saattaa muodostua sillaksi opittavaan yleiskieleen. Lisäksi on sanottu, että selkokielestä hyötyvät kiireiset lukijat ja toisaalta ketkä hyvänsä elämän kriisitilanteissa.

Kansainvälisen selkokielen päivän logo.

Missä on selkokielen asiantuntijoita?

Selkokielen asiantuntemuksen keskus on Kehitysvammaliiton osana toimiva Selkokeskus, jossa työskentelee 5−6 asiantuntijaa. Sen rinnalla toimii ruotsinkielinen LL-Center 3 hengen voimin.

Selkokielen osaajia on myös eri medioissa: Yleisradion suomen- ja ruotsinkielisissä uutisissa työpanosta on yhteensä 2,5 toimittajan verran. Muutama asiantuntija on myös Selkosanomissa, jota julkaisee Kehitysvammaliitto. LL-Center julkaisee puolestaan LL-Bladetia selkoruotsiksi. Lisäksi Kehitysvammaisten tukiliiton julkaisemassa Leija-lehdessä on yksi toimittaja.

Selkokielen tutkimus Suomessa sai vauhtia vuonna 2019 perustetusta Klaara-verkostosta, jossa on noin 20 tutkijaa. Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa työskentelee 3 verkostoon kuuluvaa tutkijaa. Siihen nähden, kuinka suuri selkokielen tarve on, sen parissa työskentelevien asiantuntijoiden joukko on kuitenkin kaikkiaan varsin pieni.

Kotuksen selkokielityö

Myös Kotimaisten kielten keskuksessa toimitaan monin tavoin selkokielen edistämiseksi. Kotuksella on ollut jo vuosikymmenten ajan edustus selkokielen neuvottelukunnassa. Tällä hetkellä neuvottelukunnassa on edustettuna 54 eri tahoa: viranomaisia, järjestöjä, oppilaitoksia ja medioita.

Vuodesta 2018 neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut Kotuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä. Erityisasiantuntija Liisa Raevaara edustaa Kotusta neuvottelukunnassa ja toimii Klaara-verkoston ohjausryhmässä. Erityisasiantuntija Charlotta af Hällström-Reijonen puolestaan on jäsen selkoruotsin neuvottelukunnassa. Suomalaisen selkokielimaailman pieniä voimavaroja täydentävät toisaalta Selkokeskuksen kouluttamat asiantuntijat. Heidän joukossaan on myös Kotuksen erityisasiantuntija Riitta Korhonen.

Ulla Tiililä esittelee Selkokielen toimenpideohjelmaa 2019−2022 Kieli ja syrjäytyminen -seminaarissa 8.2.2019. Kuva: Kotuksen arkisto.

Kotuslaisia työskentelee siis selkotoimijoiden joukossa, mutta toisaalta selkokielen asiantuntijoita on myös Kotuksen toiminnassa mukana. Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakuntaan selkokielen asiantuntemusta tuo Selkokeskuksen kehittämispäällikkö, tutkija Leealaura Leskelä.

Myös Kotuksen koordinoimassa ns. virkakieliryhmässä on Selkokeskuksen edustaja, suunnittelija Henna Kara; ryhmässä on edustajia eri virastoista, Kuntaliitosta ja valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hankkeesta.

Hyvä yhteistyö ja tehokas verkostoituminen on kantanut hedelmää. Vaikka selkokieltä ei ole vielä saatu lakisääteiseksi, sen tarve on ymmärretty yhä laajemmin viranomaisissa ja julkisissa palveluissa. Onpa se mainittu hallitusohjelmassakin!

Teksti: Ulla Tiililä

Lue lisää

• 28.5. on kansainvälinen selkokielen päivä (Selkokeskus, 20.5.2020)
• LL-Center
• Tietoa Klaara-verkostosta (Helsingin yliopisto)
  
• Klaara-konferenssin sivut (University of Applied Sciences and Arts Northwestern Switzerland)
  

Ajankohtaisia esityksiä ja kirjoituksia

• Leealaura Leskelän esitys Tutkaksen Lukeminen on eloonjäämistaito -seminaarissa 10.3.2020 (kohdasta 00.43 alkaen)
• Leealaura Leskelä ja Ulla Vanhatalo: Selkokieli olisi tavoittanut myös maahanmuuttajat (Mediauutiset, 30.4.2020)
• Selkokielen neuvottelukunnan kannanotto selkokielen resurssien lisäämiseksi (Selkokeskus, 8.5.2020)

Palaa otsikoihin