Lääkärin ja potilaan on ymmärrettävä toisiaan

Lääkärissä on kaikkien äidinkielestä riippumatta saatava palvelua ymmärrettävällä kielellä.

Helsingin Sanomissa kerrottiin 15.8. tutkimuksesta, jonka mukaan maahanmuuttajavanhempien lapsilla on suurempi riski kuolla syöpään verrattuna suomalaistaustaisiin lapsiin. Suomen Syöpärekisterin, Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Helsingin Sanomien tutkimuksen mukaan syntyperällä on suuri vaikutus kuolleisuuseroihin, ja ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten välillä oli noin 10 prosenttiyksikköä.

Syöpärekisterin väitöskirjatutkija Anniina Kyrönlahti pitää eroa selittävinä tekijöinä kulttuuri- ja kielieroja. Vaikka tulkkipalveluita käytetään, kielieroihin tulisi Kyrönlahden mukaan kiinnittää entistä enemmän huomiota. Sairauden hoidoista ja seurannasta keskusteltaessa olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei lääkärin ja lapsipotilaan vanhempien välillä olisi kielimuuria.

Tärkeää sekä lääkärin että potilaan kielitaito

Pippa Laukka kirjoittaa kolumnissaan (HS 22.8.2019) lääkärien kielitaidosta kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin on kiinnitettävä huomiota lääkärin riittävään suomen kielen taitoon. Laukka mainitsee pätevyys- ja kielivaatimukset, joiden avulla pyritään välttämään lääkärien puutteellisesti suomen kielen taidosta johtuvia ongelmia.  

Tärkeää on kuitenkin muistaa myös, että kaikki Suomessa asuvat eivät puhu suomea. On huomioitava myös potilaan kielitaito, joten aina lääkärin suomen kielen taito ei ole ratkaisu. Laukka huomauttaa, että on etsittävä lääkärin suomen kielen taidon lisäksi myös muita keinoja, joiden avulla kaikki äidinkielestä riippumatta tulevat kohdatuksi ja ymmärretyksi tasa-arvoisesti.

Selkokielestä hyötyisivät kaikki

Jopa suomenkieliselle voi olla vaikea ymmärtää lääketieteen mutkikasta kieltä, joten vielä suurempia ymmärtämisen ongelmia on sellaisilla, joiden äidinkieli ei ole suomi. Saattaa myös olla, että tulkkikaan ei ymmärrä lääkärin käyttämää kieltä.

Selkokielen asiantuntijat tarjoavat selkokieltä yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa. Maahanmuuttajataustaisten lisäksi selkokielestä hyötyisivät erityisesti esimerkiksi monet vanhukset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset. Haittaa selkokielestä ei olisi kellekään, ja onnistuneesti hoito-ohjeita onkin jo tarjottu kaikille potilaille Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

Tarjoamalla terveysalan ammattilaisille koulutusta selkokielestä oltaisiin hieman lähempänä sitä, että kaikilla olisi lääkärin vastaanotolla yhtäläiset mahdollisuudet sekä ymmärtää että tulla ymmärretyksi. ”Vaikeistakin asioista voi puhua helpolla kielellä”, todetaan mielipidekirjoituksessa.

Teksti: Vilma Vartiainen

• Tutkimus: Maahanmuuttajavanhempien lapsilla on suurentunut riski kuolla syöpään Suomessa (Helsingin Sanomat, 15.8.2019)
• Pippa Laukka: Lääkärin pitää osata riittävän hyvin suomea, mutta yhä useammin ongelma on, että lääkäri ei juuri muuta puhukaan (Kolumni, Helsingin Sanomat, 22.8.2019)
• Petri Kulmala, Leealaura Leskelä, Soilimaria Korhonen ja Ulla Vanhatalo: Lääkäreiden ja hoitajien käyttämä kieli ei saa olla liian vaikeaa (Mielipide, Helsingin Sanomat, 22.8.2019)

Palaa otsikoihin