Kun palveluja siirretään digitaalisiin ympäristöihin, asiointi kirjallistuu ja kirjoitetun kielen laadun merkitys korostuu entisestään. Digitaalisten palvelujen tulee olla kielellisesti saavutettavia kaikille. Vain siten voidaan huolehtia palvelujen tarvitsijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Muuten riskinä on, että digitalisaatio lisää eriarvoisuutta ja vähentää luottamusta hallintoon.  

Muun muassa tätä tähdensi Kotimaisten kielten keskus (Kotus) lausunnossaan valtioneuvoston periaatepäätöksestä, joka koskee teknologiapolitiikkaa. Periaatepäätöksen päämääränä on, että “Suomi on vuonna 2030 maailman menestyksellisin ja tunnetuin teknologian kehittämisestä ja hyödyntämisestä hyvinvointia ammentava maa” (VM 2022).

Teknologian hyödyntämisessä tarvitaan kielenkäytön asiantuntemusta

Kotus haluaa kiinnittää lausunnossaan huomiota digitaalisten palvelujen kielen laatuun. Palvelujen kielellinen saavutettavuus vaatii selkeän ja ymmärrettävän kielen (ja tarvittaessa selkokielen) osaamista kaikilta digitaalisten palveluiden sisällöntuottajilta. Siksi tulee varautua siihen, että sisällöntuottajilla on mahdollisuus kehittää kielenkäytön osaamistaan. 

Samalla on kuitenkin tärkeää luoda virastoihin ja organisaatioihin myös pysyviä monialaisia tiimejä, jotka tukevat teknologian monipuolista hyödyntämistä. Tiimeissä tekevät yhteistyötä teknologian, kielenkäytön, viestinnän sekä palvelumuotoilun ja käytettävyyden asiantuntijat. Tämä on ensiarvoisen tärkeää erityisesti, kun teknologioita kehitetään ja sovelletaan julkisen sektorin tarpeisiin ja julkisiin palveluihin.  

• Lausunto valtioneuvoston periaatepäätökseen teknologiapolitiikasta 
• VM 2022: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö ja luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi teknologiapolitiikasta
• Lausunto arviomuistioon julkisen hallinnon tietojärjestelmiä koskevan sääntelyn kehittämistarpeista

Kirkastunut verkkolomake. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Monialaiset tiimit toimivat

Julkishallinnossa on jo kokemusta monialaisista tiimeistä. Esimerkiksi Verohallinnossa on kehitetty sähköisen asioinnin palveluja järjestelmän, käytettävyyden ja kielenkäytön asiantuntijoiden yhteistyönä. Yhteistyö on huomattu ensiarvoisen tärkeäksi, jotta sähköinen palvelu saadaan perustettua ja suunniteltua toimivaksi.

”Kielenhuoltajan tehtävä on ennen kaikkea ajatella asioita asiakkaan näkökulmasta.” Verohallinnon kielenhuoltajat Hanna Hinttala ja Kristiina Ådahl sekä ruotsin ja englannin kielen kääntäjä Jannika Abbors kertovat työstään Kielikellossa julkaistussa haastattelussa.

• Henna Makkonen-Craig: Kielenhuoltoa sähköisen asiointipalvelun äärellä (Kielikello, 4/2018)

Teksti: Marianne Laaksonen