Siirry sisältöön
Haku

Skirtuuki

Kysymys: Vuonna 1766 annetussa asetuksessa ”Hekumata ja Ylönpaldisutta Wastan” kielletään palkkapiikoja, sotamiesten vaimoja ja muita vastaavan säätyisiä naisia ja lapsia käyttämästä ”Schir- Kammar ja Nätteldukeja” muutoin kuin päähineen alla. Sanat kammartuuki ja nätteltuuki löysin  Vanhan kirjasuomen sanakirjasta, mutta mitä on schirduk?

Vastaus: Kangasluettelo on ympätty asetussuomennokseen vain hyvin kevyesti suomen kieleen mukautettuna; ruotsinkielisessä alkutekstissä luettelo kuuluu ”Schir- Cammar- och Nettelduk”. Kaikki nämä kolme olivat ohuita kankaita, joita pidettiin liian hienoina ja ylellisinä rahvaan naisille, ja niiden käytöstä joutui maksamaan 20 hopeataalarin sakot – yhtä paljon kuin silkkivaatteiden käytöstä.

Schirduk-sanalle löytyy selitys Svenska Akademiens ordbokista, kun yhdistää hakusanojen skirduk ja skir (substantiivi) tietoja. Kyse on harsonohuesta pellava- tai puuvillakankaasta. Asetuksessa mainitus naisryhmät saivat siis käyttää tällaisesta kankaasta ommeltua alusmyssyä, mutta kankaan muu käyttö oli heille sakotettavaa ylellisyyttä.

Vanhan kirjasuomen sanakirjaan sana skirduk on aikanaan tulossa hakuasussa skirtuuki samojen periaatteiden mukaan kuin sanat kammartuuki ja nätteltuuki: Alkuosa on kirjoitettu ruotsin kielen mukaisesti, koska sen mahdollisesta mukauttamisesta suomen kieleen ei ole tietoa. Loppuosa puolestaan on mukautettu suomen kieleen, koska tuuki-sanaa tiedetään muutenkin käytetyn suomen kielessä kankaan, liinan ja pyyhkeen merkityksessä.

Vastaaja: Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitus



Skirduksprov från 1700-talet. Foto: Mats Landin. Nordiska museet. CC BY-NC-ND 4.0.
Ruotsalaisia skirtuukinäytteitä 1700-luvulta kansantalouden professori Anders Berchin kokoelmasta, jonka tarkoitus oli esitellä oman maan tuotantoa raaka-aineista aina jalostettuihin lopputuotteisiin asti. Kuva: Mats Landin. Nordiska museet.