Rieska ja piimä Agricolalla

Kysymys: Miten onkaan sanojen rieska ja piimä kanssa: käyttikö Mikael Agricola tosiaankin molempia merkityksessä 'maito'?

Vastaus: Agricolan teoksissa maidosta käytetään lähes kauttaaltaan sanaa rieska. Sana piimä esiintyy Agricolan suomennoksissa yhdessä ainoassa kohdassa, Heprealaiskirjeen 5. luvun jakeessa 12 sekä siihen liittyvässä reunamerkinnässä.

Heprealaiskirjeen 5. luvun jakeet 12‒14 kuuluvat Agricolalla näin:

Ja te iotca piti aica Opetaiat oleman, taas taruitzetta ette me teite opetaisimme ne ensimeiset Bockstauit Jumalan sanan Opista, Ja ette teille annetaisin Pijmä, ia ei wekeuete Rooca. Sille ette ioca Reeskasta wiele ombi osalinen, hen on Hariottomatoin sihen Wanhurskauden puheyteen sille hen ombi noori Lapsi. Mutta ninen Wrosten tule Wekeue Rooca, ioilla ombi tottumisen cautta harioitetut Mielet eroittaman hyuet ia pahat.

Tässä Agricola selvästi käyttää piimä- ja rieska-sanoja toistensa synonyymeina, molempia merkityksessä 'maito'.

Piimä-sanaan liittyy Agricolalla myös seuraava reunamerkintä:

Pimä) Lain opin hen pimexi cutzu, ninquin se on lasten curitos Mutta Petari cutzupi Euangeliumin opin Rescaxi, ninquin sen wdhen Testamentin Lasten Roan.

Ensilukemalta vaikuttaisi siltä, kuin sanat piimä ja rieska saisivat reunamerkinnässä toisistaan poikkeavat selitykset: Vanhan testamentin lain oppi vertautuisi piimään, koska se on (Jumalan) lasten kuritusta, Uuden testamentin evankeliumin oppi puolestaan rieskaan eli maitoon, pikkulasten ruokaan.

On kuitenkin huomattava, että tässä on kyse opillisesta vertailusta, jossa niin Vanhan testamentin laki kuin Uuden testamentin evankeliumi esitetään hyvinä ja hyödyllisinä asioina. Heprealaiskirjeen kirjoittaja pitää Jumalan lasten maitona lain oppia, Pietari puolestaan evankeliumin oppia. Agricolan reunamerkintä pohjautuu vuonna 1545 julkaistuun saksankieliseen Raamattuun, jonka vastaavassa reunamerkinnässä sekä lakia että evankeliumia on luonnehdittu sanalla Milch (maito).

Vastaaja: Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitus