Luettavaa vai laulettavaa

– arkkiveisut vanhan kirjasuomen lähteenä

PIRJO-LIISA NIINIMÄKI, Hämeen sanomat, Hämeenlinna
Vanhan kirjakielen päivät 6.–7.9.2007

Arkkiveisut olivat virsikirjojen ohella ensimmäisiä painotuotteita, jotka levisivät laajan yleisön saataville Suomessa 1600- ja 1700-luvuilla. Arkeissa julkaistiin hengellisten laulujen ja virsien lisäksi erilaisia ajankohtaislauluja mm. kuningasperheen tapahtumista, luonnonmullistuksista sekä sodista. Arkkiveisujen kieleen tuli vaikutteita germaaniselta kielialueelta, sillä vanhimmat arkkiveisut olivat pääasiassa käännöslainaa läntisen Euroopan lauluista. Myös uskonnollisen kirjallisuuden ja virsien vaikutus oli vahva. Arkkilaulujen sävelmät levisivät pelkästään suullisesti, ja osa teksteistäkin lienee levinnyt kansan keskuuteen pelkästään muistinvaraisesti, ilman kirjallisen alkulähteen tukea. Pohdittavaksi jää, olivatko arkkiveisut kirjallisuutta vai suullisen kansanperinteen osa.