Kielen juhlaa 75: virkakieltä ja sankairjoja

Elo-lokakuun ajan Instagram-tilimme teemana oli virkakieli eli kieli, jota viranomaiset käyttävät työssään. Virkakieliteema näkyi sekä yksittäisissä päivityksissä että tilin Tekijät esiin -sarjassa. Teemaviikkojen ajalle osui sopivasti selkeän kielen päivä ja sitä juhlistava seminaari, jossa palkittiin Vuoden selväsanainen 2020 -kilpailun voittaja.

Virkakieli ja virkakielenhuolto

Teeman aluksi esiteltiin, mitä virkakieli on ja millaista työtä sen parissa tehdään. Punakynän käytön sijasta Kotuksen virkakielenhuoltajat ennen kaikkea kannustavat, kouluttavat, tiedottavat ja lobbaavat. Kotuksen virkakielitiimiläiset esittelivät myös töitä, joiden parissa he parhaillaan pakersivat. Esimerkiksi Liisa Raevaaralla oli työpöydällään Selkeän kielen päivän seminaariin liittyviä tehtäviä.

Virkakielen verkko-opiskeluhanke

Virkakielen verkko-opiskeluhanke on vuosina 2019–2021 käynnissä oleva hanke, jossa tuotetaan hyvän virkakielen ohjeita ja koulutuksia avoimesti kaikkien saataville. Osana virkakieliteemaa tilillä kerrottiin, mistä hankkeessa on kyse, keitä sen parissa työskentelee ja millaista työtä se sisältää.

Virkakielihuumoria

Teeman lopuksi tutustuttiin veikeisiin esimerkkeihin siitä, miten muun muassa Verohallinto ja Kela saattaisivat lähestyä asiakkaitaan, jos he päättäisivät siirtyä viestinnässään rentoon puhekielisyyteen. Asiat kun voi ilmaista monella tavalla, ja joskus käytetyn kielen toimivuuden näkee vain kokeilemalla.

Juhlavuoden verkkoseminaari Kielen juhlaa 75 järjestettiin torstaina 1. lokakuuta, ja sen puheenvuoroista tiedotettiin myös Instagram-tilin tarinoissa. Tilaisuuden ohjelmaan voi tutustua Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivujen koosteessa Huolta ja huolenpitoa kielestä. Linkit koosteeseen ja seminaarin verkkotallenteeseen ovat sivun lopussa.

Juhlaseminaari järjestettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiloissa Helsingissä. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.

Virkakieliteeman, juhlaseminaarin ja tilin vakiosarjojen ohella elo-lokakuussa päästiin seuraamaan Kotuksen harjoittelijan Olli Tammisen työpäivää, oppimaan lisää paikannimistä saamen kielen viikolla sekä kurkistamaan pian päivittyvään Kielitoimiston sanakirjaan visan muodossa.

Erikielisistä paikannimistä kerrottiin tilillä näin:

Hyvää saamen kielten viikkoa! Buori sámegielaid vahku! Pyeri sämikielâi okko! Šiõǥǥ sääʹmǩiõli neäʹttel! Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Samalla paikalla voi olla nimi jopa viidellä eri kielellä. Inari on kunnistamme ainoa, jolle on vakiintunut nimi niin suomeksi, ruotsiksi kuin kolmella saamen kielelläkin.

Inari on kunnistamme ainoa, jolle on vakiintunut nimi niin suomeksi, ruotsiksi kuin kolmella saamen kielelläkin. Ruutukaappaus Maanmittauslaitoksen Karttapaikasta 2020.

Sarjassa esiteltiin vuoden mittaan entisiä ja nykyisiä Kielitoimiston ja kielenhuollon merkkihenkilöitä. Elokuussa koitti Kielitoimiston sanakirjan nykyisen päätoimittajan Tarja Riitta Heinosen vuoro, ja syyskuussa muisteltiin virkakielenhuollon voimanaista Liisa Huovinen-Nybergiä.

Liisa Huovinen-Nyberg

Liisa Huovinen-Nyberg (1946–1992) oli oikea virkakielen voimanainen, jolle virkakielenhuolto oli elämäntehtävä. Hänen toimintansa loikin osaltaan perustan, jolta suomalainen virkakielenhuolto on ponnistanut.

Kun Liisa vuonna 1975 tuli Kielitoimistoon, alkoi hän heti pitää selkeän virkakielen kursseja, mutta ehti olemaan myös monessa muussa mukana. Vuonna 1979 hallitus asetti komitean ehdottamaan parannuksia virkakieleen: Liisasta tuli sen sihteeri. Vuonna 1980 tehtiin ensimmäinen virkakieliopas Selkeä virkakieli: Liisa kirjoitti sen Esko Koivusalon kanssa. Vuonna 1986 perustettiin ensimmäinen virkakielentutkijan virka: siihen valittiin Liisa.

Liisa oli innostunut, innostava ja yhteisöllinen. Hän oli suosittu luennoitsija ja mukana monenlaisessa järjestötyössä sekä työpaikkansa luottamusmies. Liisa järjesti mielellään juhlia ja vei kerran virallisen pohjoismaisen yhteistyöelimen jäsenet kotiinsa saunomaan ja uimaan.

Sarjassa jaettiin oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita. Elo-lokakuussa kielivinkeissä perehdyttiin muun muassa tiennimien kirjoittamiseen sekä vietettiin Pride-viikkoa. Vinkkien aiheista voi lukea lisää Kielitoimiston ohjepankista. Tässä on nähtävillä Instagram-päivitysten kuvia; niiden lisäksi vinkkeihin kuuluu lyhyt kuvatekstiosio, jossa oikeinkirjoitussuosituksesta kerrotaan enemmän.