Kielen juhlaa 75: nimitietoa ja vappukaloja

Alkukevään teemana Instagram-tilillämme olivat nimet ja nimistönhuolto. Teema näkyi sekä yksittäisissä päivityksissä että tilin Tekijät esiin -sarjassa. Myös osa kielivinkeistä ja perjantaitypoista oli nimistöaiheisia.

Hyödynnä nimijulkaisuja!

Nimiteeman merkeissä esiteltiin Kotimaisten kielten keskuksen näppäriä nimijulkaisuja: Asutusnimihakemistoa, Suomalaista paikannimikirjaa sekä Eksonyymit-julkaisua, johon on koottu suomenkielisiä ulkomaiden paikannimiä. Seuraavassa katkelma Asutusnimihakemistoa koskevasta päivityksestä:

Missä on Iso-Syöte? Tarvitaanko nimessä viivaa vai ei? Taipuuko Iso? Sanotaanko Laukaalla vai Laukaassa? Entä miksi kutsutaan Virroilla asuvaa? Vastaukset näihin kysymyksiin tarjoaa Asutusnimihakemisto, jossa on lähes 23 000 kunnan, kylän, kaupunginosan ja asuinalueen nimeä.

Asutusnimihakemiston etusivu. Kuvakaappaus.

Etymologiaa ja epäselviä lyhenteitä

Tilillä kerrottiin Mäntsälän Kakarlammin nimen alkuperästä ja paikannimien etymologisesta tutkimuksesta. Lammen nimi ei tule kakaroista ’lapsista’, vaan taustalla on kansanomainen linnunnimitys kakari, joka on tarkoittanut sekä kaakkuria että kuikkaa.

Mäntsälän Kakarlammi. Kuva: Tiina Manni-Lindqvist, Kotus.

Lisäksi tilin seuraajia muistutettiin nimilyhenteiden käytön ongelmista. Tekstissä ja puheessa kannattaa suosia viranomaisen, järjestön tai palvelun koko nimeä lyhenteen sijaan. Lyhenne ei sellaisenaan kerro mitään kohteestaan, vaan se täytyy aina ensin opetella erikseen. 

Osaatko sanoa, mitä tahoja tai palveluja oven takana on? Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Nimistönhuoltajan päivä

Huhtikuussa seuraajat pääsivät tutustumaan nimistönhuoltaja Ulla Onkamon työpäivään kotikonttorilla. Päivän askareisiin kuului muun muassa Hyvän nimistön oppaan kirjoittamista, ohjepankin päivitystä ja nimiasiantuntijoiden viikkopalaveri.

Myös henkilönnimet pääsivät nimiteemassa näkyviin, kun tilin tarinoissa julkaistiin etu- ja sukunimiaiheinen tietovisa. Tiedätkö sinä, kuinka monta etunimeä Suomessa saa antaa lapselle? Vastaus selviää alla olevasta kuvakaappauksesta.

Agricolan päivän kunniaksi tilin seuraajat saivat osallistua oikeinkirjoitusvisaan, jossa kysyttiin muun muassa liputuspäivän nimen oikeinkirjoituksesta ja pitkäperjantai-sanan taivutuksesta (sekä pitkänäperjantaina että pitkäperjantaina ovat oikein). Yksi kysymyksistä koski pilkutusta ilman-sanan yhteydessä.

Vappuna Instagramin päivittäjät testasivat, mikä kalalajin nimitys nostaisi parhaiten hymyn huulille. Taustalla oli Kotimaisten kielten keskuksen saama palaute, jossa ihmeteltiin, miksi valokuvattaessa käsketään sanomaan ”muikku”, vaikkei sana synnytä kasvoille hymynkaltaista ilmettä. Seuraajat saivat äänestää muikun korvaajaa neljästä kalalajista: hauki, sampi, silli ja törö. Voiton vei ylivoimaisesti silli. Onnittelut juhlapöytien herkulle!

Sarjassa esiteltiin vuoden mittaan entisiä ja nykyisiä Kielitoimiston ja kielenhuollon merkkihenkilöitä. Maalis-huhtikuussa esiin pääsivät paikannimien parissa urakoineet Viljo Nissilä ja Tiina Manni-Lindqvist. Aprillipäivänä äänensä sai kuuluviin myös tosielämän kielenhuoltajien kauhu, karikatyyrihahmo Raisa Nyyliö-Hinkkari.

Viljo Nissilä

Viljo Nissilä oli suomalaisen paikannimistön syvällinen tuntija.

Nissilä (1903–1986) toimi vuodesta 1958 sanakirjasäätiön nimistöjaoksen arkistonhoitajana ja myöhemmin Suomen nimiarkiston johtajana aina Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamiseen saakka 1976. Hän oli myös ensimmäinen nimistöalan professuurin haltija Suomessa.

Viljo Nissilä oli suomalaisen nimistöntutkimuksen ja -huollon uranuurtaja. Hän oli mm. panemassa alulle systemaattista Maanmittaushallituksen karttojen paikannimistön tarkistusta vuonna 1959. Tarkistusyhteistyö jatkuu yhä 60 vuotta myöhemmin.

Nissilä osallistui myös kansainväliseen nimistönhuoltotyöhön alusta asti: vuonna 1967 hän oli mukana Suomen edustajana YK:n järjestämässä ensimmäisessä paikannimikonferenssissa Genevessä.

Viljo Nissilä oli ainutlaatuisen ahkera paikannimien kerääjä. Keruut alkoivat vuonna 1931 ja jatkuivat 40 vuotta. Tuloksena on Nimiarkistoon tallennettu ylittämätön määrä nimitietoa, 60 000 nimilippua.

Tiina Manni-Lindqvist

Sarjassa jaettiin oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita. Alkukevään kielivinkeissä käsiteltiin muun muassa numeroilmauksia, yhdysviivan käyttöä ja sanojen uusimaalainen ja piknik oikeinkirjoitusta. Vinkkien aiheista voi lukea lisää Kielitoimiston ohjepankista. Tässä on nähtävillä Instagram-päivitysten kuvia; niiden lisäksi vinkkeihin kuuluu lyhyt kuvatekstiosio, jossa suosituksesta kerrotaan enemmän.

Perjantaisin Instagram-tilillä hassuteltiin lyöntivirheillä. Perjantaitypot antavat hölynpölytietoa lyöntivirheiden merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä sanakirjatyyliin. Sarja perustuu toukokuussa 2019 julkaistuun Kotus-blogin kirjoitukseen Kilitoimiston typosanakirja.

Maaliskuussa tilin seuraajat saivat ehdottaa lyöntivirheitä, joiden merkityksenselityksen he haluaisivat nähdä Perjantaitypo-sarjassa. Kysely poiki iloksemme muun muassa Pulustusvoimat ja toruntatoimenpiteet. Näiden kahden uuden sanan ohella tilin seuraajat saivat tutustua myös kaunakirjallisuuteen ja ratakisuun, joita ei ole typosanakirjassa.

• kaunakirjallisuus kirjallisuuden laji, jossa negatiiviset tunteet kirjoitetaan kertomukseksi. Raivohuoneet ja kaunakirjallisuus pyrkivät ehkäisemään negatiivisten tunteiden patoamista.
• Pulustusvoimat kestävästä pulutaloudesta vastaava viranomainen. Uudenmaan pulukanta on ennätysmäisessä kasvussa. Sen vuoksi eduskunta on päättänyt, että pulustuskausi alkaa tänään 27.3. Pulustusvoimat valvoo rajoitusten noudattamista.
• toruntatoimenpiteet pol. hallinnon toimenpide, jolla pyritään kansalaisia julkisesti nuhtelemalla vaikuttamaan heidän käyttäytymiseensä, paremmin: toruntatoimi. Tutkimuslaitoksessa havaittiin, etteivät toruntatoimenpiteet ole tehokkain tapa saada kansalaisia noudattamaan suosituksia.
• ratakisu slg. nuori nainen, joka käy säännöllisesti baareissa ja yökerhoissa, vrt. lähteä radalle ’lähteä baariin, lähteä juomaan alkoholia’.