Kielen juhlaa 75: nimitietoa ja vappukaloja
Instagram-tilillä Kielen juhlaa 75 julkaistiin maalis-huhtikuussa 2020 monenlaista sisältöä, jota esitellään tässä koosteessa.
Instagram-tilillä Kielen juhlaa 75 julkaistiin maalis-huhtikuussa 2020 monenlaista sisältöä, jota esitellään tässä koosteessa.
Alkukevään teemana Instagram-tilillämme olivat nimet ja
nimistönhuolto. Teema näkyi sekä yksittäisissä päivityksissä että tilin Tekijät esiin -sarjassa. Myös osa kielivinkeistä ja perjantaitypoista oli nimistöaiheisia.
Nimiteeman merkeissä esiteltiin Kotimaisten kielten keskuksen näppäriä nimijulkaisuja: Asutusnimihakemistoa, Suomalaista paikannimikirjaa sekä Eksonyymit-julkaisua, johon on koottu suomenkielisiä ulkomaiden paikannimiä. Seuraavassa katkelma Asutusnimihakemistoa koskevasta päivityksestä:
Missä on Iso-Syöte? Tarvitaanko nimessä viivaa vai ei? Taipuuko Iso? Sanotaanko Laukaalla vai Laukaassa? Entä miksi kutsutaan Virroilla asuvaa? Vastaukset näihin kysymyksiin tarjoaa Asutusnimihakemisto, jossa on lähes 23 000 kunnan, kylän, kaupunginosan ja asuinalueen nimeä.
Tilillä kerrottiin Mäntsälän Kakarlammin nimen alkuperästä ja paikannimien etymologisesta tutkimuksesta. Lammen nimi ei tule kakaroista ’lapsista’, vaan taustalla on kansanomainen linnunnimitys kakari, joka on tarkoittanut sekä kaakkuria että kuikkaa.
Lisäksi tilin seuraajia muistutettiin nimilyhenteiden käytön ongelmista. Tekstissä ja puheessa kannattaa suosia viranomaisen, järjestön tai palvelun koko nimeä lyhenteen sijaan. Lyhenne ei sellaisenaan kerro mitään kohteestaan, vaan se täytyy aina ensin opetella erikseen.
Huhtikuussa seuraajat pääsivät tutustumaan nimistönhuoltaja Ulla Onkamon työpäivään kotikonttorilla. Päivän askareisiin kuului muun muassa Hyvän nimistön oppaan kirjoittamista, ohjepankin päivitystä ja nimiasiantuntijoiden viikkopalaveri.
Myös henkilönnimet pääsivät nimiteemassa näkyviin, kun tilin tarinoissa julkaistiin etu- ja sukunimiaiheinen tietovisa. Tiedätkö sinä, kuinka monta etunimeä Suomessa saa antaa lapselle? Vastaus selviää alla olevasta kuvakaappauksesta.
Agricolan päivän kunniaksi tilin seuraajat saivat osallistua oikeinkirjoitusvisaan, jossa kysyttiin muun muassa liputuspäivän nimen oikeinkirjoituksesta ja pitkäperjantai-sanan taivutuksesta (sekä pitkänäperjantaina että pitkäperjantaina ovat oikein). Yksi kysymyksistä koski pilkutusta ilman-sanan yhteydessä.
Vappuna Instagramin päivittäjät testasivat, mikä kalalajin nimitys nostaisi parhaiten hymyn huulille. Taustalla oli Kotimaisten kielten keskuksen saama palaute, jossa ihmeteltiin, miksi valokuvattaessa käsketään sanomaan ”muikku”, vaikkei sana synnytä kasvoille hymynkaltaista ilmettä. Seuraajat saivat äänestää muikun korvaajaa neljästä kalalajista: hauki, sampi, silli ja törö. Voiton vei ylivoimaisesti silli. Onnittelut juhlapöytien herkulle!
Sarjassa esiteltiin vuoden mittaan entisiä ja nykyisiä Kielitoimiston ja kielenhuollon merkkihenkilöitä. Maalis-huhtikuussa esiin pääsivät paikannimien parissa urakoineet Viljo Nissilä ja Tiina Manni-Lindqvist. Aprillipäivänä äänensä sai kuuluviin myös tosielämän kielenhuoltajien kauhu, karikatyyrihahmo Raisa Nyyliö-Hinkkari.
Viljo Nissilä oli suomalaisen paikannimistön syvällinen tuntija.
Nissilä (1903–1986) toimi vuodesta 1958 sanakirjasäätiön nimistöjaoksen arkistonhoitajana ja myöhemmin Suomen nimiarkiston johtajana aina Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamiseen saakka 1976. Hän oli myös ensimmäinen nimistöalan professuurin haltija Suomessa.
Viljo Nissilä oli suomalaisen nimistöntutkimuksen ja -huollon uranuurtaja. Hän oli mm. panemassa alulle systemaattista Maanmittaushallituksen karttojen paikannimistön tarkistusta vuonna 1959. Tarkistusyhteistyö jatkuu yhä 60 vuotta myöhemmin.
Nissilä osallistui myös kansainväliseen nimistönhuoltotyöhön alusta asti: vuonna 1967 hän oli mukana Suomen edustajana YK:n järjestämässä ensimmäisessä paikannimikonferenssissa Genevessä.
Viljo Nissilä oli ainutlaatuisen ahkera paikannimien kerääjä. Keruut alkoivat vuonna 1931 ja jatkuivat 40 vuotta. Tuloksena on Nimiarkistoon tallennettu ylittämätön määrä nimitietoa, 60 000 nimilippua.
Rakkaudesta paikannimiin!
Tiina Manni-Lindqvist työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa erityisasiantuntijana ja nimistönhuoltajana. Hän aloitti Kotus-uransa opintojen ohessa tuntityöläisenä syksyllä 1982.
Ensimmäisenä työtehtävänään Tiina vaihtoi uusiin Nimiarkiston lippaita, joissa säilytetään paikannimitietoja sisältäviä nimilippuja. Pölyistä hommaa! Muita aloittelevan nimistöasiantuntijan tehtäviä olivat muun muassa nimilippujen kopioiminen, aakkostaminen ja leimaaminen.
Tiina on ehtinyt pitkän uransa aikana antaa nimineuvontaa, kouluttaa maanmittausinsinöörejä ja päivittää sekä Kielitoimiston ohjepankkia että Kotuksen verkkosivuja. Hän on ollut mukana tekemässä lukuisia nimiaiheisia julkaisuja, kuten Asutusnimihakemistoa, jonka vastaava toimittaja hän on. Varsinkin 1980-luvulla Tiinan kesiin kuului usein nimestys eli paikannimien keruu Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa.
Nykyisin Tiinan päätöitä ovat Asutusnimihakemiston päivitys ja
karttanimistön tarkistus, jota Kotuksessa tehdään Maanmittauslaitoksen
toimeksiannosta. Uusi mukava tehtävä on nimien alkuperää selittävien lyhyiden
juttujen kirjoittaminen Kotuksen verkkosivuille.
Tiinan harrastuksia ovat luonnossa liikkuminen sekä kissan ja puutarhan rapsuttelu.
Kielitajun loukkaaminen
kriminalisoitava!
Päivää, olen Raisa Nyyliö-Hinkkari, pitkän ja kuivakan linjan kielenhuoltaja. Aloitin urani Kielitoimiston korjauslukumerkkivaraston vara-apulaisen avustajana. Nykyään toimin kielenkyyläyksen ylipäällikkönä.
Työssäni
olen keskittynyt erityisesti pölyisten ja stereotyyppisten
kielenhuoltokäsitysten vaalimiseen. Olen esittänyt suomen kielen lautakunnalle,
että tekisimme kansalaisaloitteen kielitajun loukkaamisen kriminalisoimiseksi
ja sakotusoikeuden myöntämiseksi kielipoliisin tutkinnon suorittaneille
kielenhuoltajille.
Rakastan genetiiviattribuutteja ja täsmällisiä viittaussuhteita. Haaveilen moi-tervehdyksen eliminoimisesta ja alkaa tekemään -normin palauttamisesta entiselleen.
Vapaa-aikani kuluu kissaa silittäessä ja kaktuksia kasvattaessa. Salainen paheeni on korjauslakkapullon tuoksuttelu!
Sarjassa jaettiin oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita. Alkukevään kielivinkeissä käsiteltiin muun muassa numeroilmauksia, yhdysviivan käyttöä ja sanojen uusimaalainen ja piknik oikeinkirjoitusta. Vinkkien aiheista voi lukea lisää Kielitoimiston ohjepankista. Tässä on nähtävillä Instagram-päivitysten kuvia; niiden lisäksi vinkkeihin kuuluu lyhyt kuvatekstiosio, jossa suosituksesta kerrotaan enemmän.
Perjantaisin Instagram-tilillä hassuteltiin lyöntivirheillä. Perjantaitypot antavat hölynpölytietoa lyöntivirheiden merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä sanakirjatyyliin. Sarja perustuu toukokuussa 2019 julkaistuun Kotus-blogin kirjoitukseen Kilitoimiston typosanakirja.
Maaliskuussa tilin seuraajat saivat ehdottaa lyöntivirheitä,
joiden merkityksenselityksen he haluaisivat nähdä Perjantaitypo-sarjassa.
Kysely poiki iloksemme muun muassa Pulustusvoimat ja toruntatoimenpiteet.
Näiden kahden uuden sanan ohella tilin
seuraajat saivat tutustua myös kaunakirjallisuuteen ja ratakisuun, joita ei ole typosanakirjassa.