Kielen juhlaa 75: koulutuksen käänteitä ja nenä-sielunäytteitä
Instagram-tilillä
Kielen juhlaa 75 julkaistiin marras-joulukuussa 2020 monenlaista sisältöä, jota
esitellään tässä koosteessa.
Teema: koulutus
Marras-joulukuussa Instagram-tilimme teemana oli kielenhuollon
koulutus. Kotus tarjoaa työyhteisöille koulutusta erityisesti tekstin
selkeydestä ja sävystä, mutta myös oikeinkirjoituksesta.
Ensimmäinen Kielitoimiston koulutus oli tiettävästi tunnin pituinen luento urheilutoimittajille vuonna 1947. Seuraavina vuosikymmeninä kursseja pidettiin myös opettajille, kääntäjille, toimittajille ja hallinnon työntekijöille. Sittemmin koulutettavien kirjo on laajentunut entisestään: kirjoitustaitojahan tarvitaan ammatissa kuin ammatissa!
Kotuksen kouluttajia vuonna 2019. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Aikamatkustusta ja visailua
Nykyisten koulutuspalveluiden lisäksi luotiin silmäys myös menneeseen. Tilillä esitettiin klippi 1990-luvun alussa valmistuneesta videosta, jossa esitellään Kotimaisten kielten keskuksen toimintaa. Mukana on tietysti myös Kielitoimiston koulutus! Lisäksi kouluttajat muistelivat kursseista saamiaan positiivisia palautteita ja kohtaamiaan tiukkoja paikkoja. Selvitty on sekä yllättävästä striimaustilanteesta että keinuvalla risteilylaivalla seilaavasta piirtoheittimestä!
Seuraajat saivat myös osallistua pilke silmäkulmassa tehtyyn
koulutusaiheiseen visaan. Kysymyksiä esitettiin niin koulutuksen asiakasryhmistä
kuin halutuimmista koulutusmuodoistakin.
Etäpukki ja muita uusia sanoja
Instagram-tilillä ihasteltiin Kielitoimiston sanakirjan uutta päivitysversiota, joka sisältää muun muassa yli 230 uutta hakusanaa ja monipuoliset hakuominaisuudet. Uusia sanoja kalasteltiin myös tilin seuraajilta, joilta kysyttiin, millaisiin korona-aiheisiin sanoihin he ovat viime aikoina törmänneet. Esimerkkeinä päivityksessä mainittiin ryvästymä, maskimeikki ja etäpukki. Riikka Tervonen hyödynsi vastauksia vuoden viimeisessä Kielikellossa, johon hän kirjoitti koronavuoden jälkipuoliskon uusista sanoista ja ilmauksista.
Sanataiturit saivat lisäksi osoittaa taitonsa tietokilpailussa, johon oli poimittu vuoden 2020 ajankohtaisia uudissanoja. Osaisitko sanoa, mihin viittaa ilmaus Jumalan nenä tai millainen voi olla pörriäisteko? Vastaukset selviävät alla olevista kuvankaappauksista.
Tekijät esiin
Sarjassa esiteltiin entisiä ja nykyisiä Kielitoimiston ja kielenhuollon merkkihenkilöitä. Marras-joulukuussa vuoron saivat kaksi eläkeläistä: pitkän linjan kouluttaja Sari Vaula sekä kielenhuoltaja ja uudissana-asiantuntija Riitta Eronen. Lisäksi muisteltiin taannoisen Kielikorva-ohjelman vakiovieraasta, nimistönhuoltaja Eeva Maria Närhiä. Viimeisenä esiteltiin vielä lyhyesti Instagram-tilin päivittäjät.
Sari Vaula
Hei! Jäin juuri eläkkeelle Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston erityisasiantuntijan tehtävästä. Työskentelin Kotuksessa yli 30 vuoden ajan. Aloitin urani tuntityöntekijänä vuonna 1984 naputtelemalla tietokoneelle muun muassa sanakirjantoimittajien käsin kirjoittamia artikkeleita. Tuolloin tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet olivat ihan uusi asia kotuslaisille.
Olen päässyt tekemään Kotuksessa monipuolisia töitä. Suurimman osan uraani olen työskennellyt kielenhuolto-osastossa sekä tekstintarkistajana että kouluttajana. Näissä molemmissa tehtävissä olen saanut laajan näkökulman työelämän teksteihin. Koulutusten työvälineinä olen nähnyt pitkän kaaren piirtoheitinkalvoista Powerpointiin – nykyään hyödynnetään entistä enemmän verkko-opetusta etäyhteyksin.
Vuosien varrella olen osallistunut Kielitoimiston puhelinneuvontaan ja antanut neuvoja myös sähköisessä lomakepalvelussa. Lisäksi olen kantanut korteni kekoon sisällöntuottajana virkakielen verkko-opiskeluhankkeessa, josta kerrottiin tällä tilillä aiemmin syksyllä.
Kielenhuoltotyön ohella olen toiminut muun muassa Kotuksen tiedottajana. Verkkotoimituksessa olen osallistunut verkkosivujen päivitykseen ja ylläpitoon sekä vastannut Kielitoimiston koulutuksen verkkosivuista.
Mieluisia harrastuksiani ovat luonnossa liikkuminen, uinti ja lukeminen. Nyt eläkkeelle jäätyäni olen alkanut elvyttää käsityötaitojani – tällä hetkellä tekeillä on uusi päiväpeitto.
Ulla-Maija Forsberg (vas.) ja Sari Vaula Sarin läksiäisissä. Kuva: Petra Saarnisto, Kotus.
Riitta Eronen
Terveiset täältä eläkkeeltä ja onnittelut 75-vuotiaalle Kielitoimistolle! Sain itse olla sen työssä mukana yli 30 vuotta – vuodesta 1985, jolloin ensimmäisenä tehtävänäni oli sanastus eli uusien sanojen etsiminen eri teksteistä sanakirjaa varten.
Sanastus jatkui muun työn ohessa, vaikka pian olinkin mukana sanakirjantoimituksessa päivittämässä sanojen taivutusohjeita sekä Kielitoimiston puhelinneuvonnassa ja Kielikello-lehden toimituksessa. Yhteistyössä kielenhuoltajien ja sanakirjalaisten kanssa yritin osaltani vastata muuttuvan maailman kielikysymyksiin.
Itselleni merkittävä osa työtä oli tiedon levittäminen myös laajemmin, kirjoittaen ja luennoiden. Rakasta oli muun muassa yhteistyö ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan kanssa: muistan keväiset kielenhuoltoseminaarit Tukholmassa ja sen, miten kiinnostuneesti uudissanaosuuteni otettiin vastaan. Uudissanathan eivät ole vain sanoja vaan ikkunoita yhteiskuntaan ja sen eri ilmiöihin.
Kotukselta toivottiin myös erillistä uudissanakirjaa, jonka suunnitelmat kuitenkin raukesivat. Koska ajankohtaisista sanoista kysyttiin niin paljon, alettiin vuonna 2010 julkaista Kotuksen verkkosivuilla ajankohtainen kuukauden sana ja sitten myös vuosittain laajempi kooste vuoden aikana Kotuksen aineistoihin poimituista sanoista.
Sanat ovat seuranneet eläkkeellekin, olen yhä koonnut ja toimittanut vuoden sanoja Otavan Mitä missä milloin -vuosikirjaa varten – ja myös omaksi ilokseni. Sanojen tarkkailu pitää valppaana ja saa ottamaan selvää yhä uusista niiden takana vaikuttavista ilmiöistä.
Enköhän voi jo mainita sanastuksen harrastuksekseni lukemisen, mieltä tuulettavien pyöräretkien ja korona-ajan eristyksessä tärkeäksi tulleen television Jumppahetken lisäksi.
Riitta Eronen kotinsa portailla Helsingissä. Kuva: Outi Neuvonen.
Eeva Maria Närhi
Kuuntelitko radion suosittua Kielikorva-ohjelmaa 1970-, 1980- tai 1990-luvulla? Silloin nimistön asiantuntija Eeva Maria Närhi on sinulle taatusti tuttu! Hän oli yhteensä 87 ohjelmassa vastaamassa yleisön nimikysymyksiin.
Närhi (1932–2011) toimi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston päällikkönä vuodesta 1976 eli tutkimuskeskuksen perustamisesta aina vuoteen 1995, eläkkeelle jäämiseensä asti.
Toimessaan Närhi keskittyi arkistotyöhön, nimistönhuoltoon ja kansainväliseen nimistöyhteistyöhön. Hän johti ja koordinoi nimien keruuta ja paikannimistön huoltoa. Hän toimi myös oikeusministeriön nimilautakunnan jäsenenä vuosina 1986–2000 ja Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan jäsenenä vuosina 1977–1995.
Eeva Maria Närhi oli ahkera kirjoittaja. Hän kirjoitti artikkeleita koti- ja ulkomaisista paikannimistä, kaavanimistä, etu- ja sukunimistä, nimien oikeinkirjoituksesta, käytöstä ja taustoista. Sukunimiä käsittelevistä artikkeleista on koottu kirja Suomalaista sukunimikäytäntöä.
Eeva Maria Närhi. Kuva: Kotuksen arkisto.
Henna Leskelä ja Ulla Onkamo
Kielen juhlaa 75 -Instagram-tilin vastuuhenkilönä toimi ansiokkaasti yksi Instagram-idean äideistä, kielenhuoltaja Henna Leskelä (kuvassa vasemmalla). Hennan sydäntä lähellä ovat niin emojit, gifit ja tietovisat kuin tekstien editointi ja kielipolitiikkakin.
Hennan aisaparina juttuja suunnitteli ”typomaestro” Ulla Onkamo. Nimistönhuoltajana työskentelevää Ullaa ilahduttavat muun muassa toimivat julkishallinnon nimet ja kaikenlainen kielellinen hassuttelu.
Kielivinkki
Sarjassa jaettiin oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita. Vuoden viimeisissä kielivinkeissä opastettiin joulukorttien kirjoittamisessa ja kerrottiin sekä heittomerkin tehtävistä että eläinlajien ja -rotujen nimitysten oikeinkirjoituksesta.
Vinkkien aiheista voi lukea lisää Kielitoimiston ohjepankista. Tässä on nähtävillä Instagram-päivitysten kuvia; niiden lisäksi vinkkeihin kuuluu lyhyt kuvatekstiosio, jossa oikeinkirjoitussuosituksesta kerrotaan enemmän.
Perjantaitypo
Perjantaisin Instagram-tilillä hassuteltiin lyöntivirheillä. Perjantaitypot antavat hölynpölytietoa lyöntivirheiden merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä sanakirjatyyliin. Sarja perustuu toukokuussa 2019 julkaistuun Kotus-blogin kirjoitukseen Kilitoimiston typosanakirja.
Marras-joulukuussa tilin seuraajat saivat tutustua Kilitoimiston typosanakirjassa esiteltyjen lyöntivirheiden lisäksi viiteen kokonaan uuteen merkityksenselitykseen:
- mustitaskata ark. kävelyttää vähintään kolmea koiraa samaan aikaan.
- napaseututukija vatsan turvotusta estävä joustava erikoisliivi. Tukisukkahousujen ja napaseututukijoiden myynti kasvaa selvästi pikkujoulukaudella.
- nenä-sielunäyte nenä-sielunäyte otetaan nenän kautta erityispitkällä tikulla testihenkilön sisimmän olemuksen selvittämiseksi. Testituloksen mukaan hän on herkkä sielu.
- villielin lääk. sairaus, jossa sisäelimet hylkivät kehoa ja aiheuttavat rytmihäiriöiden kaltaisia tuntemuksia.
- yöllisyysaste pimeän ajan osuus vuorokaudesta. Yöllisyysaste on Utsjoella joulukuussa 100 prosenttia.
