Kielen juhlaa 75: laiskiaispulla ja muovin keksijä
Instagram-tilillä Kielen juhlaa 75 julkaistiin tammi-helmikuussa 2020
monenlaista hyödyllistä ja hauskaa sisältöä, jota esitellään tässä
koosteessa.
Kielivinkki
Sarjassa jaettiin oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita. Ensimmäiset kuusi kielivinkkiä käsittelivät muun muassa
numeroilmauksia, lyhenteitä, yhteen ja erilleen kirjoittamista ja Runebergin päivää. Kielivinkkien aiheista voi lukea lisää Kielitoimiston ohjepankista. Tässä on nähtävillä Instagram-päivitysten kuvia; niiden lisäksi vinkkeihin kuuluu lyhyt kuvatekstiosio, jossa oikeinkirjoitussuosituksesta kerrotaan enemmän.
Teema: neuvonta
Tammi-helmikuussa Instagramissa oli teemana kieli- ja nimineuvonta. Sen tiimoilta tutustuttiin neuvonnan klassikkokysymyksiin, tietovisailtiin sekä päästiin seuraamaan kielineuvojan työpäivää.
Neuvonnan klassikkokysymykset
Teeman kunniaksi tilillä esiteltiin kieli- ja nimineuvonnan kestoaiheita. Monet kielikysymykset ovat ”ikuisia” ja toistuvat Kielitoimiston neuvonnassakin. Tällainen on esimerkiksi kysymys ketä-sanan käytöstä. Monilla murrealueilla ketä-sanalla on myös merkitys ’kuka’: Ketä tuli? Yleiskielen vastine on Kuka tuli?
Vuosikymmeniä kieli- ja nimineuvonnan asiakkaita on askarruttanut myös kaksi tunteitakin herättänyttä paikannimikysymystä, joihin on vastattu neuvonnoissa jopa satoja kertoja: 1. Miten taivutetaan nimeä Iso-Britannia? 2. Kumpi on oikein, Viro vai Eesti?
Suosituksen mukaan adjektiivi ulkomaiden paikannimien alussa taipuu. Sanotaan siis Isossa-Britanniassa kuten Uudessa-Seelannissa. Eteläisen naapurimaamme nimi puolestaan on suomessa virallisesti Viro.
Nykyisin jo käytöstä poistettuun nimistönhuollon korttihakemistoon kirjattu neuvontavastaus nimen Iso-Britannia taivuttamisesta. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.
Neuvontavisa
Kielineuvontateemaan kuului myös tietovisa, jossa esitettiin tilin seuraajille kiperiä neuvonta-aiheisia
kysymyksiä. Yksi kysymyksistä koski neuvonnan aloittamista vuonna 1945.
Neuvojan päivä
Lisäksi tilillä nähtiin hetkiä kielineuvojan työpäivästä. Tässä muutama kuvakaappaus videoista.
Työpäiväänsä dokumentoi Henna Leskelä. Video: Suvi Syrjänen, Kotus.
Kielineuvonnassa käytettäviä lähteitä. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.
Tekijät esiin
Sarjassa esiteltiin vuoden mittaan entisiä ja nykyisiä Kielitoimiston ja kielenhuollon merkkihenkilöitä. Sarjan aloittivat Kielitoimiston ensimmäinen johtaja Lauri Hakulinen ja Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää.
Lauri Hakulinen
Kuka keksi muovin? Kunnia kuuluu Kielitoimiston ensimmäiselle johtajalle Lauri Hakuliselle. ⠀
Englannin plastic-sanan vastine oli suomessa aluksi plastikki, mutta sen löi laudalta Hakulisen ehdotus muovi (1947). Se on johdettu verbistä muovata.⠀
Superaktiivinen Hakulinen (1899–1985) oli paitsi sanaseppä myös käytännön kielenhuoltaja ja merkittävä kielentutkija, joka ehti toimia mm. suomen kielen kielilautakunnan jäsenenä, Virittäjä-lehden päätoimittajana, Kotikielen seuran esimiehenä, Sanakirjasäätiön johtajana sekä suomen kielen professorina. Hakulisen kirja Suomen kielen rakenne ja kehitys on yhä suomen kielen asiantuntijoiden ahkerasti käyttämä hakuteos.
Keskellä Lauri Hakulinen täysin muovittomissa kahvinkeittopuuhissa. Kuva: Jouko Hautala 1951. Museovirasto.
Salli Kankaapää
Viimeinen Kielitoimiston johtaja?
Hei! Olen Salli Kankaanpää, Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston johtaja vuodesta 2006. Minua voinee sanoa viimeiseksi Kielitoimiston johtajaksi, sillä hakiessani tehtävään hakuilmoituksessa mainittiin myös Kielitoimiston johtajan titteli. Organisaatiotasolla Kotuksen toimistot oli nimetty osastoiksi jo paljon aiemmin.⠀
Urani alkoi Kielitoimistossa 1980-luvulla kielentarkistajana ja kouluttajana. Myöhemmin toimin myös virkakielen huoltajana ja kielineuvojana. Vuonna 2006 väittelin tohtoriksi hallinnon kielestä.⠀
Olen suomen kielen lautakunnan jäsen ja Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan päätoimittaja. Lisäksi olin mukana tekemässä Suomen kielen tulevaisuus -toimintaohjelmaa ja Hyvän virkakielen toimintaohjelmaa.⠀
Harrastuksiani ovat teatteri, pilates ja lumikenkäily. Koska täällä Etelä-Suomessa ei nyt juhlavuotemme alussa ole lunta, kuvani on viime keväältä Keski-Suomesta.
Salli Kankaanpää lumikenkäilemässä vuonna 2019. Kuva: Salli Kankaanpään kotialbumi.
Perjantaitypo
Perjantaisin Instagram-tilillä hassuteltiin lyöntivirheillä. Perjantaitypot antavat hölynpölytietoa lyöntivirheiden merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä sanakirjatyyliin.
Sarja perustuu toukokuussa 2019 julkaistuun Kotus-blogin kirjoitukseen Kilitoimiston typosanakirja. Kirjoituksesta tuttujen lyöntivirheiden lisäksi Instagramissa julkaistiin myös kokonaan uusia merkityksenselityksiä, joita kertyi tammi-helmikuussa viisi:
- Europarlamenttivaarit eläkkeelle jääneiden Euroopan parlamentin suomalaisten jäsenten yhdistys. Europarlamenttivaareja on arvosteltu siitä, ettei yhdistyksen nimi ole sukupuolineutraali.
- kalavelan päivä helmikuinen kalavelkojen tasauspäivä, jolloin on sallittua kostaa naapureille kaikki edellisen vuoden aikana koetut vääryydet. Kalavelan päivän kehittäjän Elias Lehmusjuuren mukaan päivä puhdistaa ilmaa ja ylläpitää naapurisopua.
- Kilitoimisto vuohen poikasten hyvinvointia valvova eläinsuojeluviranomainen.
- laiskiaispulla erittäin hitaasti sulava leivonnainen. Jos ruuanlaitto ei huvita, proteiini- ja kuitupitoinen laiskiaispulla pitää nälän loitolla.
- välikusihaalari ark. festivaaleille suunniteltu erikoishaalari, jossa käyttäjän virtsa johdetaan haalarin tyhjennettävään välikerrokseen lämmittämään pakaroita, nivusia ja sukuelimiä.
