Siirry sisältöön
Haku

Kielitoimisto ja sen historia

Kielitoimisto-sana sisältyy esimerkiksi sellaisiin Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuihin kuin Kielitoimiston sanakirja ja Kielitoimiston ohjepankki. Myös keskuksen kielineuvonnasta ja koulutuksesta käytetään samaa perinteistä nimeä: Kielitoimiston neuvonta ja Kielitoimiston koulutus. Vaikka Kielitoimisto-nimistä paikkaa ei enää olekaan Kotimaisten kielten keskuksen organisaation osana, nimi elää julkaisuissa ja toiminnoissa.

Kielitoimiston historia

Kielitoimisto aloitti toimintansa vuonna 1945 Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, jonka alaisuudessa oli toiminut kielenkäytön normeja ja suosituksia laatinut suomen kielen kielivaliokunta jo vuodesta 1928 alkaen. Kielitoimiston perustamista tukivat suuret kustantamot WSOY ja Otava, jotka tarvitsivat kielenkäyttöohjeita varsinkin laajoihin tietosanakirjahankkeisiinsa. Tuolloin aloitettiin myös Kielitoimiston puhelinneuvonta ja pari vuotta myöhemmin koulutustoiminta.

Vuonna 1949 Kielitoimiston tehtävät siirrettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta Suomen Akatemialle, missä ne pysyivät pitkään. Kun Akatemian organisaatio muuttui vuonna 1970, Kielitoimistosta tuli osa Nykysuomen laitosta.

Vuonna 1976 perustettiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, ja Kielitoimistosta tuli yksi sen toimistoista. Uusi organisaatiomuutos vuonna 1994 muutti toimistot osastoiksi. Kielenhuolto-osastossa jatkettiin kuitenkin samaa työtä kuin oli tehty Kielitoimisto-nimisessä osastossakin.

Kielenhuoltoa Kotimaisten kielten keskuksessa

Vuonna 2012 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimi vaihdettiin Kotimaisten kielten keskukseksi. Kielenhuollon päämääränä on edelleen yhteisen yleiskielen säilyttäminen ja kehittäminen sekä kielitiedon välittäminen.

Kielikellossa Kielitoimistosta ja sen historiasta:


Kirjoituksia kielineuvonnasta

Taru Kolehmaisen kirjassa Kielenhuollon juurilla. Suomen kielen ohjailun historiaa selvitetään nykyisten kielenhuollon suositusten taustaa. Yksittäisten ohjeiden historian ohella teoksessa käsitellään kielilautakuntien, Kielitoimiston, Kielikellon ja kielioppaiden sekä kielenhuollon vaikuttajien historiaa. Lisäksi tarkastellaan suomen kielen huollon periaatteita ja niiden yhteyttä kielenohjailun kansainvälisiin aatteisiin.