Mitä kielenhuolto on?

Kielenhuollolla tarkoitetaan kielen ohjailua eli erilaisia tapoja vaikuttaa kielenkäyttöön. Päähuomion kohteena on yleiskieli eli kirjakieli.

Kielenhuolto-sanalla on useita merkityksiä. Se voi olla 1) oikeinkirjoituksen, taivutuksen, rakenteiden, sanaston ja nimistön huoltoa, 2) kokonaisten tekstien huoltoa tai 3) kielen aseman huoltoa eli kielipolitiikkaa. 

1) Kielenkäytön ohjeita ja suosituksia

Kielenhuollon ohjeet ja suositukset edistävät ja ylläpitävät suhteellisen yhdenmukaista ja ymmärrettävää yleiskieltä. Ohjeista ja suosituksista yritetään laatia sellaisia, että kielenkäyttäjien olisi mahdollisimman helppoa soveltaa niitä omiin käyttötarkoituksiinsa eri tilanteissa.

Yleiskieltä koskevia ohjeita sisältyy erilaisiin kielenhuollon oppaisiin, joissa kuvataan kielenkäyttöä, oikeinkirjoituksen käytänteitä, sanojen taivuttamista, monenlaisia rakenteita, sanastoa ja nimistöä. Koska kielenkäyttö vaihtelee tilanteittain ja teksti- ja tyylilajeittain, kielenhuolto kuvaa myös erilaisten tilanteiden kielenkäyttöä sekä kielessä tapahtuvia muutoksia. Laajassa mielessä kielenhuolto tarkoittaa siis myös kielitiedon ja kieltä koskevan ymmärryksen lisäämistä.

2) Tekstinhuoltoa

Tekstinhuolto on kielenhuollon osa-alue, jossa huolletaan kokonaisia tekstejä. Tavoitteena on parantaa tekstejä niin, että ne olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja onnistuneita omissa käyttöyhteyksissään. Tekstinhuollon tavallisimpia työmuotoja ovat tekstintarkistus, koulutus ja kielikonsultointi. Tekstinhuolto tarkoittaa usein myös työn käytänteiden tarkastelua, työnhuoltoa.

Tekstintarkistukseen kuuluu kieliasun tarkistuksen lisäksi etenkin tekstin rakenteen, näkökulman ja sävyn tarkastelu, jotta teksti olisi ymmärrettävä, selkeä ja toimiva käyttöyhteydessään.

3) Kielipolitiikkaa

Kielenhuolto-sanaa käytetään joskus myös hyvin laajassa mielessä viittaamaan kielipolitiikkaan eli suunnitelmallisiin toimiin, joilla vaikutetaan kielen asemaan ja käyttöalaan yhteiskunnassa. Tällaisilla toimilla pyritään esimerkiksi siihen, että tiettyä kieltä käytettäisiin laaja-alaisesti yhteiskunnan eri alueilla tai että pystyttäisiin elvyttämään jotain uhanalaista kieltä. Myös koulujen kielitarjonta ja ylipäänsä koulutuksen kielestä päättäminen kuuluvat kielipolitiikkaan.