Kielen juhlaa 75: tunnustuksia ja sanakirjavinkkejä
Instagram-tilillä Kielen juhlaa 75 julkaistiin touko-kesäkuussa 2020 monenlaista sisältöä, jota esitellään tässä koosteessa.
Kielen juhlaa 75: tunnustuksia ja sanakirjavinkkejä
Teema: sanat
Touko- ja kesäkuun ajan Instagram-tilimme teemana olivat sanat ja sanakirja, joka viittaa kielenhuollon juhlavuoden tapauksessa nimenomaan Kielitoimiston sanakirjaan. Teema näkyi sekä yksittäisissä päivityksissä että tilin
Tekijät esiin -sarjassa.
Sanakirjasta apua ratkontaan
Sanakirjantoimittajat opastivat ristikoiden täyttäjiä hyödyntämään salaista asetta: Kielitoimiston sanakirjaa ja kysymysmerkkiä! Tuleeko mieleen, mikä sana alkaa ”mä” ja loppuu ”iä” ja välissä on neljä kirjainta? Jos ei, kirjoita sanakirjan hakuruutuun mä????iä ja saat vastauksen.
Sanaristin keskusta täytetään niin, että syntyy kahdeksan perusmuotoista sanaa – neljä ylhäältä alas ja neljä vasemmalta oikealle. Kaikki tehtävässä esiintyvät sanat löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta. Vastaukset voi tarkistaa alla olevasta linkistä.
Yhdyssanahupia
Teeman yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös yhdyssanojen näppäryyteen. Ne ovat käteviä ja taloudellisia: kahdesta sanasta voi loihtia uuden tuosta vain yhdistämällä!
Yhdyssanoista voi saada irti huumoriakin, ainakin silloin, kun sanojen rajan hahmottaa väärin. Kaivos|aukosta tuleekin kaivo|saukko ja puu|terassista puute|rassi. Aina väärässä tulkinnassa ei ole edes mitään järkeä, mutta silti avokas|sukan saattaa lukea avo|kassukaksi (millainen on umpikassukka?!) ja suomu|orakkaan suo|muorakkaaksi.
Joskus sanarajan saattaa kadottaa kokonaan. Laulu|ilta näyttää samalta kuin sanan laulu monikon ablatiivi lauluilta. Yhdysmerkki johdattelee tulkitsemaan sanan oikein: laulu-ilta.
Kielen ammattilaisten tunnustuksia
Kielitoimiston sanakirja on kielenhuoltajien ja sanakirjantoimittajien keskeinen työkalu. Sanateeman kunniaksi kielen asiantuntijat paljastivat, mitä hakivat sanakirjasta viimeksi. Kävi ilmi, että sanakirjasta on hyötyä esimerkiksi niin oikeinkirjoituksen, taivutuksen kuin synonyymienkin tarkistamisessa.
Sanakirjan toimitustyössä puolestaan varmistetaan muun muassa se, onko jonkin sanan kaikki merkitykset otettu huomioon tai onko sanan selitteessä jotain parannettavaa. Myös tilin seuraajat saivat kertoa, missä pulmassa sanakirja oli heitä viimeksi auttanut.
Uudissanavisa
Osana sanateemaa tilin seuraajat haastettiin osallistumaan tietovisaan, josta ilmeni muun muassa, että kombucha-juoman nimitys on lainattu japanin kielestä ja että Kielitoimiston sanakirjassa on eniten k-alkuisia hakusanoja. Niitä on jopa 15 224 kappaletta. Tämän saa selville, kun kirjoittaa sanakirjan hakuruutuun k*. Lisäksi seuraajilta tiedusteltiin, mitä on heavyneulonta. Olisitko tiennyt?
Heavyneulonta pääsi mukaan vuoden 2019 sanapoimintoihin. Sillä tarkoitetaan eläytyvää ja näyttävää hevimusiikin tahtiin neulomista.
Tekijät esiin
Sarjassa esiteltiin vuoden mittaan entisiä ja nykyisiä
Kielitoimiston ja kielenhuollon merkkihenkilöitä. Toukokuussa esittelyvuorossa oli Nykysuomen sanakirjan ja Kielikello-lehden päätoimittajana työskennellyt Matti Sadeniemi, joka toimi pitkään myös Kielitoimiston johtajana.
Matti Sadeniemi
Alle kolmikymppinen sanakirjan päätoimittaja!
Matti Sadeniemi (1910–1989) tuli Nykysuomen sanakirjan
päätoimittajaksi 28-vuotiaana vuonna 1939, jolloin sanakirja oli ollut jo
pitkään tekeillä ja artikkeleita oli valmiina A:sta H:hon. Toinen maailmansota
keskeytti työn hänen osaltaan, mutta sodan jälkeen sanakirja pääsi taas
edistymään ja valmistui vuonna 1961.
Sadeniemi toimi pitkään myös Kielitoimiston johtajana ja Kielikello-lehden päätoimittajana. Hän esiintyi lisäksi aktiivisesti sanomalehtien palstoilla vastaten yleisön kielikysymyksiin. Hän kirjoitti myös kymmeniä kielioppi- ja kielenhuoltoaiheisia tekstejä.
Toimittaja Eero Saarenheimo (vas.) ja Matti Sadeniemi vastaavat kuulijoiden kysymyksiin ohjelmassa Kielitoimisto vastaa vuonna 1959. Tuolloin Sadeniemi oli ollut Kielitoimiston johtaja jo vuosia. Kuva: Ruth Träskman, Yle.
Kielivinkki
Sarjassa
jaettiin oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita. Touko-kesäkuun kielivinkeissä
käsiteltiin muun muassa numeroiden taivutusta ja aikavälien merkitsemistä, heittomerkin käyttöä sekä nimityksen Suomen niemi oikeinkirjoitusta. Yksi vinkeistä juhlisti myös Instagram-tilin kasvanutta seuraajamäärää!
Vinkkien aiheista voi lukea lisää Kielitoimiston ohjepankista. Tässä on nähtävillä Instagram-päivitysten kuvia; niiden lisäksi vinkkeihin kuuluu lyhyt kuvatekstiosio, jossa suosituksesta kerrotaan enemmän.
Perjantaitypo
Perjantaisin Instagram-tilillä hassuteltiin lyöntivirheillä. Perjantaitypot antavat hölynpölytietoa lyöntivirheiden merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä sanakirjatyyliin. Sarja perustuu toukokuussa 2019 julkaistuun Kotus-blogin kirjoitukseen Kilitoimiston typosanakirja.
Kevätkesällä Instagramin käyttäjiä hauskuttivat muun muassa blogikirjoituksessakin esiintyneet päivänpaise ja supersnakari. Typosanakirjassa esiteltyjen lyöntivirheiden lisäksi tutustuttiin kolmeen ihan uuteen merkityksenselitykseen:
- Maaseudun tulvaisuus kevättulvien etenemisestä raportoiva kausijulkaisu. Maaseudun tulvaisuuden toimittaja kävi haastattelemassa tulva-alueella asuvaa maatalousyrittäjää.
- takatavi eräs sorsalaji, jonka koiraalla on huomiota herättävän valkoinen pyrstö. Takatavi ei pesi Suomessa, mutta voi yllättää bongaajan toukokuussa.
- yskikkö yskivien ihmisten joukko. Palokunta pelasti savun valtaamasta rakennuksesta neljän hengen yskikön.
