Toimintasuunnitelma vuosiksi 2022–2024
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotiskauden teemana on kielitietoisuus. Tämän laajan teeman kautta lautakunta haluaa nostaa esiin suomen kielen ja muiden kielten merkityksen yhteiskunnan toiminnassa. Kielen avulla olemme yhteydessä toisiin ihmisiin, ja kieli mahdollistaa yhdessä toimimisen. Kielitietoinen yhteiskunta pystyy edistämään ja tukemaan kaikkien jäsentensä kielellistä osallisuutta ja yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta.
Kielitietoisuus kytkeytyy myös ymmärrykseen yhteiskunnan monikielisyyden merkityksestä ja seurauksista. Suomalainen yhteiskunta on jo nykyisellään monikielinen. Suomen kielen rinnalla käytetään yhä enemmän muita kieliä. Lautakunta tuo esiin sitä, että suomen kielen aseman turvaamiseksi on tärkeää kehittää hyviä monikielisiä käytänteitä, joissa eri kieliä käytetään esimerkiksi rinnakkain samassa tilanteessa.
On myös tärkeää tukea kielenoppijoiden pääsyä suomenkielisen yhteiskunnan jäseniksi. Itse kukin voi edistää suomen kielen käyttöä eri tilanteissa osallistumalla ja kannustamalla vuorovaikutukseen kielenkäyttäjien taitotasoista riippumatta. Samalla tarvitaan yhteiskunnallisia toimenpiteitä ja rakenteita, jotka tukevat suomen kielen opetusta, oppimista ja käyttöä.
Lautakunta korostaa toiminnassaan kielellisen saavutettavuuden merkitystä. Digitaalisten palvelujen yleistyessä niissä käytettävän kielen ymmärrettävyys on ratkaisevaa kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Kielellistä saavutettavuutta edistävät selkeä yleiskieli ja sitäkin yksinkertaisempi selkokieli, joka palvelee laajasti erilaisia käyttäjiä kielitaustasta ja kognitiivisista valmiuksista riippumatta. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan saa täysin korvata kasvokkaisviestintää ja puhelinpalvelua; niissäkin selkeä suomenkielinen vuorovaikutus on kansalaisoikeus suomalaisessa yhteiskunnassa.
Toimikautensa aikana suomen kielen lautakunta osallistuu keskusteluun kansalliskielistrategian, kielipoliittisen toimintaohjelman ja soveltuvin osin myös julkisen hallinnon strategian tavoitteiden toteutumisesta. Viranomaisilta tulee edellyttää riittäviä toimia, joilla tuetaan suomen kielen asemaa yhteiskuntaa ylläpitävänä kielenä. Suomenkielisten palvelujen yleinen saatavuus ja kielellinen laatu on turvattava ja suomenkielinen koulutus taattava kaikilla tasoilla.
Lautakunta kiinnittää huomiota myös kotoutumiskoulutuksen tasoon ja saatavuuteen sekä työpaikoilla tapahtuvan kielenoppimisen tukemiseen. Selkokielen yhä laajeneva tarve edellyttää, että selkokielen kentän toimijoille on saatavilla korkeatasoista koulutusta. Selkokieltä ja sen koulutusta tulee kehittää tutkimusperustaisesti.
Samalla suomen kielen lautakunta kantaa erityistä huolta yleiskielen taitojen tukemisesta, jossa koulutusjärjestelmällä on sen kaikilla tasoilla keskeinen tehtävä. Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärät tulee saattaa riittävälle tasolle. Ammatti- ja korkeakoulutuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että opiskelijat saavat tarvittavat valmiudet toimia suomalaisessa yhteiskunnassa alansa asiantuntijoina niin suullisessa kuin kirjoitetussa vuorovaikutuksessa.
Kaikkiaan suomen kielen lautakunta haluaa tuoda myönteistä sävyä suomen kielen asemasta käytävään keskusteluun. Suomen kielen asema on vahva ja lainsäädännössä turvattu. Ratkaisevaa on, että suomen kieltä arvostetaan ja sitä käytetään. Samalla kaiken kielenkäytön perustana tulee olla tasa-arvoisuus, yhdenvertainen osallisuus (inklusiivisuus) ja toisten kunnioittaminen. Suomen kielen lautakunta osaltaan etsii keinoja ja nostaa esiin hyviä käytäntöjä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
On ilo käyttää suomen kieltä!