Toiminta vuosina 2000–2009

Suomen kielen lautakunnan toiminta vuosina 2000–2009

Vuosi 2009

• Lautakunnan toimikausi päättyi kesäkuussa 2009. Vanha ja uuden toimikauden aloittava lautakunta pitivät yhteisen seminaarin 25.5., jossa vanhan lautakunta tarkasteli toimintaa ja sen tuloksia.

• Uuden kolmivuotiskauden aloittanut lautakunta kokoontui ensimmäisen kerran syksyllä 2009. Laadittiin kolmivuotiskauden toimintasuunnitelmaa. Kauden teema on suomen kielen elinvoimaisuus ja käyttökelpoisuus.

• Käsiteltiin erisnimien suunnittelua julkishallinnossa yhdessä ruotsin kielen lautakunnan kanssa. Aiheen pontimena olivat useat jo meneillään olevat hallinnon uudistukset, joissa nimetään viranomaisia ja hallinnollisia alueita. Lautakunnat laativat aiheesta yhteisen kannanoton.

Vuosi 2008

• Lautakunta keskusteli kokouksissaan tekeillä olleesta suomen kielen toimintaohjelmasta. Kommentoitiin mm. toimintaohjelmaan sisältyviä toimenpide-ehdotuksia.

• Nisäkäsnimistötoimikunta oli laatinut ehdotuksen uusiksi nisäkkäännimiksi. Ehdotus oli asetettu Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivuille kommentoitavaksi. Lautakunta päätti laatia ehdotuksesta kannanoton, joka julkaistiin Kielikellossa 4/2008 ja tutkimuskeskuksen verkkosivuilla.

• Lautakunnalta oli pyydetty ehdotusta termin tenure track suomenkieliseksi vastineeksi. Ns. tenure track -tutkija on esitetyn uuden akateemisen urakehitysmallin mukaan päteväksi osoittautunut tohtoritasoinen tutkija, jonka tutkijanura pyritään turvaamaan. Lautakunta päätyi kannattamaan termiehdotusta suoraväylä, josta on helppo muodostaa uusia termejä, esim. suoraväylätutkija,  -ohjelma, - malli, ja joka ei ota kantaa työsuhteen vakinaisuuteen tms.

Vuosi 2007

• Käsiteltiin Internetin kirjoittamistapaa ja päädyttiin muuttamaan aikaisempaa suositusta siten, että muodon Internet rinnalla voidaan käyttää myös muotoa internet.

• Keskustelu oman kielen asemasta ja merkityksestä on johtanut siihen, että on laadittu kieltä koskevia toimintaohjelmia ja suunnitelmia. Myös suomen kieltä koskevan toimintaohjelman valmistelu aloitettiin keväällä 2007. Ohjelman tekoon osallistuvat Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston suomen kielen laitos ja kotimaisen kirjallisuuden laitos sekä suomen kielen lautakunta.

• Käsiteltiin aloitetta, jossa lautakuntaa pyydettiin ottamaan kantaa suomen kielen seksistisiin ilmauksiin ja piirteisiin ja tuomaan esiin sukupuolineutraaleja vaihtoehtoja. Lautakunta julkaisi kannanottonsa sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi lokakuussa 2007.

  
  

Vuosi 2006

• Perehdyttiin yhdistettävien kuntien nimisuunnitelmiin ja laadittiin suositus yhdistyvien kuntien nimistä.

• Käsiteltiin loppupisteen käyttöä kirjaimista muodostettujen yleisnimilyhenteiden (sekä iso- että pienikirjaimisten) yhteydessä. Lautakunta teki muutoksia aiempiin lyhenteiden käyttöä koskeviin ohjeisiin.

• Käsiteltiin pilkkusääntöjä tavoitteena yksinkertaistaa niitä.

• Annettiin uusi suositus sellaisista rakennusten, toimitilojen ja salien nimistä, jotka on suositettu kirjoitettavaksi yhteen ilman yhdysmerkkiä (esim. Tamperetalo, Topeliussali). Uuden suosituksen mukaan tällaiset nimet voidaan kirjoittaa myös yhdysmerkillisinä Tampere-talo, Topelius-sali.

  
  

Vuosi 2005

• Käsiteltiin tittelien (nimikemääritteiden) taivutusta ja päädyttiin entistä väljempään suositukseen.

• Laadittiin kannanotto suhuäänteiden merkinnästä vierassanoissa ja -nimissä. Kannanotto lähetettiin mm. tiedotusvälineille ja kulttuurilaitoksille.

• Laadittiin kannanotto EU:n alkutekstien parantamisesta. Kannanotto lähetettiin pääministerille, ulkoministerille ja opetusministerille.

• Kielipoliittisen keskustelun edistämiseksi järjestettiin 12.12. suomen asemaa tieteen kielenä käsittelevä seminaari ”Miten organisaationi kehittää suomen kieltä”.

  
  

Vuosi 2004

Suomen kielen lautakunnalla oli kolme kokousta. Lisäksi lautakunta järjesti 5.11. seminaarin ”Kielenhuoltotyö tietotyön ja kansainvälistymisen maailmassa” ja 14.12. kääntäjien seminaarin yhdessä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kanssa.

Kokouksissa käsiteltiin seuraavia asioita:

• Päätettiin hyväksyä uutisoida-verbi normaalityylin sanaksi, vaikka se onkin johdettu poikkeuksellisella tavalla (jonka takia sitä on aiemmin kielenhuollollisista syistä kartettu). Todettiin sen olevan nykyään täysin vakiintunut kielenkäyttöön. Uudistettavasta CD-Perussanakirjasta voidaan uutisoida-verbin yhteydestä pyyhkiä pois maininta ”paremmin toisin”.

• Käsiteltiin viron nimien taivuttamista ja päätettiin suosittaa taivuttamaan mahdollisimman pitkälle sitaattilainaperiaatteita noudattaen.

• Käsiteltiin vieraskielisten nimien taivutusmuotojen vokaalin valintaa (ongelma: ääntöasun vai kirjoitusasun mukaan?). Päätös siirrettiin myöhemmäksi.

• Keskusteltiin lainasanojen (etenkin anglismien) suomeen mukauttamisen periaatteista. Todettiin, että on vaikea laatia mitään yleispäteviä ohjeita mutta että eri kielten järjestelmät pitäisi pyrkiä pitämään erillään. Mahdollisuuksien mukaan lainasanat pitäisi pyrkiä suomentamaan.

• Keskusteltiin, pitäisikö kaksoispassiivia ja ”alkaa tehdä” -rakennetta koskevia ohjeita tarkistaa, koska niitä vastaan rikotaan yleisesti. Ei uutta päätöstä.

• Keskusteltiin oppilaitosten nimiongelmista: nimissä on yhä enemmän alkanut näkyä poikkeamista suomen kielelle ominaisista rakenteista. Laadittiin tiedote kielilautakunnan suositukseksi oppilaitosten nimistä.

• Laadittiin kannanotto yliopistojen ja korkeakoulujen kirjallisen viestinnän supistamissuunnitelmia vastaan.

• Keskusteltiin alustavasti kielipoliittisen ohjelman laatimisesta.

Vuosi 2003

Suomen kielen lautakunnalla oli kaksi kokousta:

• Jatkettiin tavan adessiivin käsittelyä ja päätettiin, että tapaa voidaan ilmaista myös adessiivilla, esim. kunnolla, sovinnolla, rakkaudella (vrt. tähänastiset kielenhuollon ohjeet). Uusi ohje ks. Kielikello 4/2003.

• Käsiteltiin valtionhallinnon nimien erisnimisyyttä ja suositeltiin väljennyksiä entisiin ohjeisiin viime aikoina yleistyneen käytännön, ison alkukirjaimen, suuntaan. Ks. Kielikello 3/2003.

• Käsiteltiin hallinnollisten käännösnimien erisnimisyyttä. Päätettiin antaa ohje, että käännösnimien alkukirjaimessa noudatettaisiin suomalaisen valtionhallinnon nimien kirjoituskäytäntöä. Ks. Kielikello 3/2003.

• Käsiteltiin kirkollisten kirjojen, Raamatun, virsikirjan, katekismuksen ja kirkkokäsikirjan osien erisnimisyyttä, kun niissä yleinen käytäntö näyttää vievän erisnimen suuntaan. Päätettiin pysyä entisessä käytännössä. Ks Kielikello 3/2003.

• Käsiteltiin sanatyyppiä Suomi-rock ~ Suomirock ~ suomirock. Pidettiin hyväksyttävänä Suomi-rockin lisäksi myös pienialkukirjaimista muotoa suomirock (samoin suomirap, suomifunk).

• Pohdittiin, voidaanko ilmaustyypin Suomen mestari, Euroopan mestari, Suomen mestaruus (myös Suomen-mestari jne.) rinnalle hyväksyä myös kirjoitusasut suomenmestari, euroopanmestari, suomenmestaruus jne. Hyväksyttiin kyseiset muodot aiemmin mainittujen rinnalle.

• Käsiteltiin ja hyväksyttiin kielilautakunnan uuden kolmivuotiskauden (2003–2006) toimintasuunnitelma ”Kansankieli ja globalisaatio”.

  
  

Vuosi 2002

Suomen kielen lautakunnalla oli kolme kokousta: kaksi varsinaista työkokousta ja lautakunnan yhdessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa järjestämä kielenhuoltoseminaari (11.10.).

Kokouksissa käsiteltiin seuraavia asioita:

• Euroopan tulevien monarkkien nimien kirjoitusasusta suomen kielessä (Charles vai Kaarle jne.) päätettiin, että niitä ei enää suomalaisteta vaan käytetään alkuperäkielen muodossa.

• Käytiin läpi joukko maidennimiä Maiden nimet kuudella kielellä -teoksen ajantasaistamista varten.

• Hyväksyttiin kielennimen suahili rinnalle kansainvälisempi muoto swahili Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielen ja kulttuurin laitoksen aloitteesta.

• Käsiteltiin kielenvastaista mutta leviämään pyrkivää nimityyppiä Hanko Pohjoinen, Oulun eteläinen jne. ja mietittiin, miten kyseisen nimimuodon yleistyminen voitaisiin ehkäistä.

• Otettiin uudelleen (ed. kerran 1996) käsittelyyn adessiivin käyttö tapaa merkitsevissä ilmauksissa (= tavan adessiivi) ja todettiin alustavasti, että nykyisten ohjeiden tiukkuutta on syytä lieventää. Päättäminen siirrettiin seuraavaan kokoukseen.

  
  

Kielenhuoltoseminaari Nykysuomi ja sen huolto oli yleisötapahtuma, joka järjestettiin 11.10. Balderin salissa Helsingissä. Se oli suomen kielen lautakunnan suunnittelema, ja lautakunnan jäsenet pitivät myös suurimman osan esitelmistä. Esitelmät käsittelivät suomalaisen kielenhuollon uusia haasteita, puhutun ja kirjoitetun kielen erkaantumista toisistaan, kielenhuoltoa kouluopetuksessa, televisiouutisten kielen ja sanomalehtien kielen huoltoa, lääketieteen kielen huoltoa ja kielenhuoltotyötä Kielitoimistossa. Seminaari saavutti niin suuren yleisömenestyksen, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet saliin: n. 250 henkeä.

Vuosi 2001

Suomen kielen lautakunta kokoontui kuluneena vuonna kolme kertaa:

• Käsiteltiin ja hyväksyttiin yhdessä ruotsin ja saamen kielen lautakuntien kanssa suositus kaavanimien ja haja-asutusalueiden teiden nimien antamisesta kaksikielisillä alueilla.

• Väljennettiin sanaparin ulkomainen – ulkomaalainen tehtävänjakoa siten, että ulkomaalainen-sanaa voi substantiivin lisäksi käyttää myös (henkilötarkoitteen) attribuuttina.

• Tarkasteltiin, onko vierasvaikutteisten yhdysadjektiivien (rikas, köyhä ym.-loppuiset) käytöstä annettu kielenhuollon suositus edelleen ajan tasalla. (Ei uutta suositusta.)

• Otettiin kantaa rinnastustyypin ”auto toimi ja ostettiin” hyväksyttävyyteen. (Hyväksyttävä joskaan ei suositeltava.)

• Pohdittiin, voidaanko rahailmausten sijamuodoksi kielenoppaissa suositetun essiivin lisäksi hyväksyä eräissä tapauksissa myös inessiivi, esim. maksaa euroina ~ euroissa. (Hyväksyttiin.)

• Päätettiin hyväksyä sentin lyhenteestä aiemmin annetun snt-suosituksen lisäksi myös lyhenne c.

  
  

Vuosi 2000

Suomen kielen lautakunnalla oli neljä kokousta:

• Käsiteltiin konsultoida-verbin laajentunutta käyttöä. Lautakunta totesi, että verbille on tähänastisen merkityksen ’neuvotella’, ’kysyä neuvoa’ lisäksi yleistynyt myös ’konsulttina toimimisen’, ’neuvomisen’ ja ’opastamisen’ merkitys. Tämä merkitys on syytä ottaa mukaan tekeillä olevaan uuteen CD-Perussanakirjan laitokseen.

• Päätettiin muuttaa neekeri-sanan tyyliluonnehdintaa uuteen CD-Perussanakirjaan. Tähänastinen luonnehdinta ”joidenkin mielestä halv.” päätettiin muuttaa seuraavaksi: ”us. halv.”.

• Käsiteltiin adjektiivien komparaatioon liittyviä taivutusongelmia uutta CD-Perussanakirjaa varten:

• solakka, solakin (solakoin); lupsakka, lupsakin (lupsakoin); höppänä, höppänin; liila (liilempi (liilampi); saita, saidempi (saidampi), saidin (saidoin) ym.

• Käsiteltiin yritysnimien kirjoitusasua ja päätettiin suosittaa niihin sovellettavaksi yleisohjeiden mukaisia kirjoitustapoja (mm. ison alkukirjaimen käytössä, taivutuksessa, merkkien käytössä). Suositusta voidaan myös soveltaa mm. tuotenimiin.

• Käsiteltiin maiden nimien taivutuksen erityisongelmia (ks. Kielikello 2/2001).