Siirry sisältöön
Haku

Kansainvälisiä kielipoliittisia organisaatiota

Kielipolitiikka on osa monien kansainvälisten organisaatioiden toimintaa. Esimerkiksi Yhdistyneissa kansakunnissa ja Euroopan neuvostossa käsitellään kielipolitiikan alan kuuluvia kysymyksiä.

Yhdistyneet kansakunnat (YK)

Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n viisi päätoiminta-aluetta ovat 1) rauha ja turvallisuus, 2) kehitys, 3) ihmisoikeudet, 4) humanitaarinen toiminta ja 5) kansainvälinen oikeus. Esimerkiksi ihmisoikeuksien teemana on vähemmistöjen oikeudet, mikä on ajankohtainen aihe myös Suomessa.

YK:n alaisena toimii myös YK:n paikannimiasiantuntijaryhmä (engl. United Nations Group of Experts on Geographical Names, UNGEGN). Sen tehtävänä on antaa suosituksia kansallisten ja kansainvälisten maantieteellisten nimien standardoimiseen.

Euroopan neuvoston ministerikomitea

Euroopan neuvoston ministerikomitea on Euroopan neuvoston alainen elin, joka antaa suosituksia vähemmistökielten ja alueellisten kielten aseman parantamisesta. Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevalla eurooppalaisella peruskirjalla pyritään vahvistamaan vähemmistökielten asemaa. Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 1.3.1998.

Euroopan kansallisten kielentutkimuslaitosten yhteistyöelin

Euroopan unionin maissa on Kotuksen kaltaisia instituutioita, joiden tehtävänä on huoltaa ja seurata maan virallisia kieliä ja muita maassa käytettäviä kieliä. Euroopan kansallisten kielentutkimuslaitosten yhteistyöelin (engl. European Federation of National Institutions for Language, EFNIL) on näiden instituutioiden yhteistyöelin. Yhteistyöelin perustettiin EU:n kieli-instituutioiden yleiskokouksessa Tukholmassa vuonna 2003.

Euroopan kansallisten kielentutkimuslaitosten yhteistyöelin tarjoaa jäseninstituutioilleen foorumin, jossa käsitellään kielenkäyttöä ja kielipolitiikkaa Euroopan unionin alueella. Tämän lisäksi yhteistyöelin tukee kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta muun muassa rohkaisemalla kansalaisia opiskelemaan EU:n virallisia kieliä. 

EFNIL järjestää vuosittain pro gradu -kilpailun. Kilpailussa etsitään parhaita eurooppalaisia maisterin tutkintoon tähtääviä opinnäytteitä, jotka käsittelevät kielenkäyttöä, kielipolitiikkaa ja monikielisyyttä.