Kielipoliittiset elimet Suomessa

Kielipoliittisiksi elimiksi kutsutaan niitä julkishallinnon toimijoita, järjestöjä, yhdistyksiä ja toimielimiä, joiden tavoitteena on vaikuttaa kielen asemaan yhteiskunnassa. Kielipolitiikkaa harjoittavat välillisesti myös monet muut toimijat.

Oikeusministeriö

• Oikeusministeriön etusivu
  

Ministeriössä on kielipolitiikan näkökulmasta kaksi merkittävää toimijaa: demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö ja kieliasiain neuvottelukunta.

Demokratia- ja julkisoikeusosasto

Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön tehtävänä on muun muassa edistää ja seurata kielellisten oikeuksien toteutumista ja huolehtia kielilaissa sille säädetyistä tehtävistä. Yksikkö myös suunnittelee, panee toimeen ja seuraa perusoikeuspolitiikkaa sekä pitää huolta saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta ja saamelaisasioiden yhteensovittamisesta.

• Oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosasto
  

Kieliasiain neuvottelukunta

• Oikeusministeriön kieliasiain neuvottelukunta

Svenska Finlands folkting

Svenska Finlands folkting (Folktinget) valvoo ja edistää ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja etuja ja on Suomen ruotsinkielisten asukkaiden yhteistyöelin. Sen tehtäviin kuuluu tukea ja vahvistaa ruotsin kielen asemaa ja ruotsinkielistä kulttuuria Suomessa. Tämä tarkoittaa myös työskentelyä elävän kaksikielisyyden ja suvaitsevaisen ja tasa-arvoisen kieli-ilmapiirin puolesta.

Folktingetin toimintaa säätelee laki Folktingetistä, ja siinä ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa. Folktingetiin kuuluu 75 edustajaa, jotka valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

• Folktinget

• Laki Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä

Samediggi eli Saamelaiskäräjät

Samediggi eli Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, ja se valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Saamelaiskäräjien sihteeristö koostuu kolmesta toimistosta, joista yksi on saamen kielen toimisto.

Saamen kielen toimisto huolehtii saamen kielilaissa tarkoitettujen käännösten toimittamisesta eri viranomaisille ja laitoksille, avustaa viranomaisia ja laitoksia saamen kielen taitoisten tulkkien hankkimisessa sekä muissa saamen kielilaissa tarkoitetuissa tehtävissä. Se myös seuraa saamen kielilaissa säädettyjen tavoitteiden toteutumista ja tekee aloitteita saamen kielen käytön edistämiseksi.

• Samediggi eli Saamelaiskäräjät

• Saamelaiskäräjien sihteeristö

Romaniasiain neuvottelukunta

Romaniasiain neuvottelukunta on sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on kehittää romanien ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä edistää syrjinnänvastaista työtä ja yhdenvertaisuutta. Muiden tehtäviensä ohella neuvottelukunta edistää romanikielen ja -kulttuurin vahvistumista.

• Romaniasiain neuvottelukunta

Kotimaisten kielten keskus (Kotus)

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijalaitos, jonka tavoitteena on edistää keskuksen toimialaan kuuluvien kielten käyttöä yhteiskunnassa. Kotuksen tehtävänä on suomen ja ruotsin kielten huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus.

Kotuksella on laissa säädetty rooli myös saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen yhteiskunnallisen aseman vahvistamisessa: lain mukaan Kotuksen tehtävänä on koordinoida näiden kielten kielenhuoltoa. Vuodesta 2012 lähtien romanikieltä on huollettu ja tutkittu Helsingin yliopistossa, saamen kieliä Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa ja viittomakieliä Kuurojen Liitossa.

Kotuksen yhteydessä toimivat suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakunnat. Lautakuntien tehtävänä on antaa kielenkäyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia.

• Laki Kotimaisten kielten keskuksesta (pdf)
  

• Romanikieli ja -kulttuuri, Helsingin yliopisto

• Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto

• Kuurojen Liitto ry.

Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Kielikoulutuspolitiikan verkosto on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama verkosto, jota koordinoi vuosina 2009–2020 Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus (SOLKI). Kielikoulutuspolitiikan verkosto tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutuspolitiikkaa koskeviin päätöksiin. Kieliverkosto kehittää myös kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

• Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Kotoistushanke

Kotoistushanke on Kotimaisten kielten keskuksessa vuonna 2004 käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on, että Suomessa voidaan käyttää tietojärjestelmiä luontevasti kaikilla maamme kielillä arkisissakin sovelluksissa. Hanke määrittelee kieltä ja kulttuuria koskevia ohjeita ja normeja, joita tietotekniikkavalmistajat voivat soveltaa ohjelmistoissaan ja laitteissaan.

Kotoistushankkeen yhteistyöverkostoon kuuluu asiantuntijoita eri puolilta tutkimus- ja yritysmaailmaa sekä hallinnollisten tahojen edustajia. Hanke tekee yhteistyötä muun muassa Suomen Standardisoimisliitto SFS:n ja universaalimerkistöä kehittävän Unicode-konsortion kanssa.

• Kotoistushanke