Suomen kielilainsäädäntö
Kieltä ja kieliä käsitellään monessa suomalaisessa laissa. Näistä keskeisimmät ovat perustuslaki ja kielilaki. Myös monissa
muissa säädösteksteissä on suomea, ruotsia ja vähemmistökieliä koskevia tai sivuavia kohtia.
Perustuslaki
Suomen kielen asema määriteltiin heti itsenäisen Suomen tasavallan vuoden 1919 hallitusmuodossa, jonka 14. pykälän 1. momentin mukaan maan kansalliskielet olivat suomi ja ruotsi. Perustuslakia uudistettiin vuonna 1999, ja sen 17. pykälässä mainitaan kansalliskielten lisäksi kolmen muun kotimaisen kieliryhmän eli saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten oikeudet sekä muiden ryhmien oikeudet.
Kielilaki
Ensimmäinen kielilaki on vuodelta 1922, ja nykyinen kielilaki tuli voimaan vuonna 2004. Se koskee vain suomea ja ruotsia. Muista kotimaisista kielistä säädetään erikseen.
Kielilaki on koko hallintoa velvoittava yleislaki, joka sisältää säännökset
yksityisen ihmisen kielellisistä oikeuksista hänen asioidessaan viranomaisten
ja muiden julkista valtaa käyttävien kanssa. Se sisältää myös säännökset
viranomaisten velvollisuuksista huolehtia oma-aloitteisesti kielellisten
oikeuksien toteutumisesta. Valtioneuvoston on annettava vaalikausittain
eduskunnalle kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta.
Erityislakien kielisäännöksistä
Monissa erityislaeissa on kielisäännöksiä, jotka ohjaavat suomen ja ruotsin kielen asemaa ja käyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutusta koskeva lainsäädäntö (esim. perusopetus- ja lukiolaki, yliopistolaki) ja terveydenhuolto- ja sosiaalilainsäädäntö (säännöksiä potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan kielellisistä oikeuksista).
Kieltä koskevia säännöksiä sisältävät myös muun muassa kuntalaki, saamelaisalueen lainsäädäntö, vammaispalvelulaki, laki Kotimaisten kielten keskuksesta, pakolaislainsäädäntö, vuoden 2002 hallintolaki, yhdenvertaisuuslaki ja jopa sähköturvallisuuslainsäädäntö. Oikeusministeriön sivustolla on lueteltu kattavasti kieliä koskevia säännöksiä.
Vähemmistökieliä koskevat lait ja säädökset
Saamenkielisten kielelliset oikeudet on turvattu lailla: Perustuslaissa säädetään saamelaisten perusoikeudesta ylläpitää kieltä ja kulttuuria. Saamen kielilaissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.
Viittomakielilaki tuli voimaan 1.5.2015. Romanikieltä koskevia säännöksiä on eri hallinnonaloja koskevassa erityislainsäädännössä
Euroopan neuvoston alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja pyrkii vahvistamaan vähemmistökielten asemaa. Peruskirja hyväksyttiin Suomessa asetustasoisena säädöksenä 1998.
- Saamen kielilaki (Finlex)
- Viittomakielilaki
- Euroopan neuvoston alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja (Finlex)
- Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (ulkoministeriön sivuilla)
