Suomen kielen lautakunnan toimintasuunnitelma vuosiksi 2010–2012

Lautakunnan kolmivuotiskauden teema on suomen kielen elinvoimaisuus ja käyttökelpoisuus. Teema liittyy keväällä 2009 julkaistun Suomen kielen tulevaisuus  -toimintaohjelman tavoitteiden edistämiseen.

2000-luvun alussa suomen kielen asema on havahduttu näkemään toisesta näkökulmasta kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Kielen elinvoimaisuuteen ja käyttökelpoisuuteen kuuluu se, että suomen kieltä käytetään ja kehitetään eri aloilla, tilanteissa ja yhteisöissä. Vaikka suomen kielellä on maassamme perinteisesti varsin vahva asema ja suomalaiset ovat sitoutuneet äidinkieleensä, on kuitenkin selvästi nähtävissä, että suomen kielen käyttöala on globaalistumisen edetessä alkanut kaventua. Erityisesti näin on käynyt tiedeyhteisöissä, korkeakoulutuksessa sekä talouselämässä, varsinkin kansainvälisissä yrityksissä.

Nykyoloissa kielen elinvoimaisuuden ja käyttökelpoisuuden säilyttäminen edellyttää, että kielenkäyttäjät – niin tavalliset kansalaiset kuin päättäjätkin – ymmärtävät suomen kielen merkityksen ja arvon suomalaisessa yhteiskunnassa, käyttävät sitä eri elämänaloilla ja pitävät siitä tietoisesti huolta.

Myös hallinnollisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa kielen aseman vahvistumiseen tai heikkenemiseen. Esimerkkejä tästä ovat vaikkapa korkeakoulujen linjaukset opetuksen, opinnäytteiden ja julkaisutoiminnan kielivalinnoista, yritysten työkielivalinnat ja viranomaisten nimivalinnat. Käyttökelpoinen, hyvä kieli on tärkeä osa hyvää hallintoa. Hallinnon ja viranomaisten käyttämän kielen laatua on pyritty virkakielen huollon keinoin parantamaan jo vuosia ja tuloksia on saavutettu, mutta pysyvänä ongelmana on, että hallinnossa vastuu kieliasioista ei kuulu erityisesti kenenkään tehtäviin. Monissa hallinnollisissa uudistuksissa ja päätöksissä kieli jää huomiotta eikä päätösten vaikutusta kielenkäyttöön ja kielen asemaan ymmärretä.

Toimintakauden aikana lautakunta herättää julkista keskustelua siitä, miten suomen kielen käyttöalan kaventumista voidaan estää. Huomiota kiinnitetään erityisesti suomen kielen asemaan tieteen ja koulutuksen kielenä esimerkiksi seuraamalla yliopistojen kielipoliittisia linjauksia ja ottamalla kantaa niihin. Niin ikään korostetaan lainsäädännön ja viranomaistoiminnan vaikutusta kielen ja nimistön asemaan ja laatuun. Lautakunta pyrkii vaikuttamaan siihen, että hallinnollisten uudistusten ja päätöksenteon yhteydessä myös kieltä koskevat näkökohdat otetaan nykyistä paremmin huomioon. Lautakunta laatii julkisia kannanottoja, järjestää tarvittaessa yleisötilaisuuksia ja lähestyy julkiseen kielenkäyttöön vaikuttavia tahoja myös suoraan.

Lautakunta jatkaa myös edellisen kolmivuotiskauden teemaa ”kirjoitetun kielen vaihtelu ja sen rajat”, sillä Kielitoimistossa tekeillä olevan, kirjoitetun kielen vaihtelua kuvaavan ns. Kielikirjan edistyessä lautakunnan käsiteltäväksi tuodaan tarpeen mukaan myös normikysymyksiä. Lautakunta tukee Kielitoimiston työtä ottamalla tarvittaessa kantaa myös muihin normikysymyksiin ja antamalla kielenkäyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia. Lautakunnan kannanotot ja päätökset julkaistaan mahdollisimman nopeasti Kotuksen verkkopalvelussa ja myöhemmin Kielikello-lehdessä, ja niistä lähetetään erillinen tiedote tiedotusvälineille.